Onnellisuuden aallokoilla

Elämä hymyilee ja kaikki on hyvin! Kesä on jo ovella ja koulu häämöttää loppuaan, peruskoulu taipaleeni on lähes päätöksessä. Ja kevään koulustressistä on myös selvitty. Vaikka about koko ajan on hyvä ja iloinen fiilis, tulee toisinaan tietty toki syöksyjä kiukutteluun, hermostumiseen ja raivostumiseen sekä hetkelliseen alakuloisuuteen, mutta vastapainoksi myös ylionnellisia tuokioita, jolloin usein olokin on ihan super inspiroitunut ja muutamia teksti rivejä puhelimelleni päädyn naputtelemaan sen hetkisestä fiiliksestä. Haluan jakaa muutaman onnellisuus huuruisen tekstin tänne kanssanne. Ja toisinaan ”oon onnellinen, mut en iloinen”

-Hiukseni oli keveämmät kuin pitkiin aikoihin, askeleeni rennommat kuin ehkä ikinä, nämä kaikki tutut kadut olivat silmissäni uutta, katsoin uusin silmin koko maailmaa. Ilmakin tuoksui sateen jälkeisenä niin raikkaalta, keuhkoni täyttyivät hapella.-

-Aurinko paistaa kasvoihini niin että näytän entistäkin kauniimmalta, olo on keveä ja upean tyhjä ja helpottunut. Kesä on vihdoin tai ainakin suunnilleen, ehkä. Askeleita ottaessani lopulta koittaa askel, jolla kyyneleet kohoavat silmiini, suuni vääntyy hymyyn, onnelliseen hymyyn, kyynel vierii silmäkulmasta alas ja minä nauran ja itken, olen niin onnellinen.-

-Viikonlopun iso ajatus: Hetkessä elämisen upeus, paras tapa kuluttaa elämäänsä on olla ja elää hetkessä. Ihmiset muuttuu ja ajat muuttuu, mutta loppujen lopuksi hetketkin vaihtuvat.-

-Yöllä kävin nukkumaan velluen ja vatvoen huonoa itsetuntoa ja nyt tässä aamupalaa auringossa syödessäni mietin, et oonhan mä ihan upee yksilö kumminkin.-

Ja lopuksi vielä rakkaan ystäväni sanoja: -En oo varma unelmista, en tavoitteista, enkä varsinkaan suunnitelmista, jos sellaisia edes on. En tiiä, mitä tarviin elääkseni unelmaani, mut se tiedän, että oikeesti tällä hetkellä oon tosi onnellinen.-


-Okuliina

Mainokset

PE-SU 9-11. maaliskuuta

Koko viikonlopun olin aikalailla omissa ajatuksissa ja sen vuoksi monet luulivat mun olevan kiukkuinen. Olin vain omissa maailmoissa ja silloin mun on aina vaikea seurata, mitä ympärillä tapahtuu ja olla läsnä, joten vaikutan kiukkuiselta.

Isosleiri oli mahtava. Me syötiin, mietittiin, juteltiin ja pohdittiin. Me naurettiin, leikittiin, opittiin, kuunneltiin, avauduttiin ja itkettiin. Lauloimme, kasauduimme, saunoimme.

Mun osalta viikonlopun kohokohta oli lauantai-illan hartaus, jonka pidin. Käsittelin siinä perheasioita, omaa hyvinvointia ja sitä, kuinka asiat ovat elämässäni vuoden sisällä muuttuneet totaalisesti. Mulle tarina oli henkilökohtainen, mutta teki hyvää avautua ja purkaa. Moneen kuuntelijaankin hartaus upposi ja sai tunteet liikkeelle.

Tänä viikonloppuna totesin, et vihaan aamuherätyksiä ja et ei mun heräämisestä tule mitään ilman 45min aamutorkkuja.

Ja näytin rotalta koko viikonlopun.

Viikonlopun biisi: Hank Solo- Paska sydän
Viikonlopun suurin saavutus: lukea onnistuneesti ruotsia sunnuntai iltapäivällä
Viikonlopun käsitellyin aihe: isosuus
Viikonlopun tärkein tapahtuma: ihana leiri
Viikonlopun unelma: että olisin hyvä heräämään

107C5677-3B9C-4BE7-9674-A8F7A08DA892

Huumeista hurjin?

RAKKAUS.

Särkyneitä sydämiä, hymyileviä huulia ja suutelevia suita. Riiteleviä rakkaita, uusia hetkiä, kauniita kokemuksia. Tunteita, sotkua, onnea, kiukkua, pelkoa, riskejä, tuskaa, perhosia vatsanpohjassa, jakamista, yhdessä seikkailua, kyynelistä kostuvia silmiä ja t-paidan rinnuksia. Äitien asettamia rajoja, siskojen valitusta, veljien painia, isien älyväläyksiä, poikaystävien pelleilyä, tyttöystävien taikoja.

Keräsin jälleen kavereita kokoon ja laitoin heidät pohtimaan rakkautta. Kuten arvata jo saattaa aiheena tällä kertaa siis rakkaus ja rakastaminen. Ihanaa pitkästä aikaa kirjoittaa yhteistyöllä!

Mitä on rakkaus? Miltä tuntuu rakkaus? Miltä tuntuu rakastaa? Voiko se loppua, mistä se alkaa? Mitä rakkauteen tarvitaan?

 En tiedä, mikä on maailman hurjin huume, kun en oo huumeisiin koskaan sekaantunut. Paitsi no jaa, onhan rakkaus. Sehän on lähes kuin huume, tulee riippuvaiseksi, olo tuntuu hyvältä kun sitä saa, kun se loppuu romuttuu kaikki ja vieroitusoireet on kaameat. Rakkaus saa ihmisen muuttumaan, tekemään valintoja, muuttamaan omaa arvojärjestystä, se saattaa saada päätä huimaavan hinnan. rakkauden olen nähnyt, kuullut ja jollain tapaa kokenutkin. Rakastanut oon, rakkaudessa oon mukana ollut, sitä olen todistanut ja tahtonut.

Rakkaus on suuri tunne, suuri osa elämää. Rakkautta on niin monenlaista. Eihän isää rakasteta samoin kuin siskoa, isovanhempaa kuin puolisoa tai sisarusta kuten omaa lasta, et rakasta äitiä kuten ystäviä tai lemmikkiä kuten tyttöystävää.

Vuosien varrella, kokemusten kasvattamana, tunteita tulkinneena rakkaus muuttuu, ihminen kokee rakkautta erilailla, se vahvistuu tai heikentyy, se korjaa tai satuttaa tai saa uuden merkityksen.

Mitä rakkauteen ja minuun tulee on paljon. On  särkyneitä sydämiä, petettyjä lupauksia ja rikottua luottamusta, on iloa ja onnea, muistoja. On salaisuuksiakin, olen suudellut, halannut ja hipsutellut rakkaankin hiuksia. Olen ollut morsiusneito, hengaillut häissä, käynyt kihlajaisissa. Kuullut kun aikuiset riitelee, ihaillut äitini ja isäpuoleni kaunista suhdetta. Olen isosisko ja ystävä, olen ollut tyttöystäväkin. Ihaillen ihmetellyt keltaisen talon naapureiden liittoa. Kuunnellut ystävien sydänsuruja, rakkaushuolia ja parisuhde ongelmia. Oon kuullut kauniit sanat. Olen haaveillut ja unelmoinut. Pelkään menettää.

Rakkaus on huonoja päiviä, intohimon hetkiä. Jakamista, rehellisyyttä, avoimuutta. Rakkaudessa ollaan ilman naamareita. Rakkaus on yhdessä oloa, unelmointia, sekkailua. Treffejä ja väittelyjä. Välittämistä, huolehtimista, auttamista. Toisen tukemista, itsensä kakkossijalle laittamista. Rakkaus on kutsumanimiä. Kusipuntti, rotta, karvasuu, prinsessa, snybä, nyyppä, äiti, sokeripala, aarre, muru tai rakas.

Rakkaus on kahden ihmisen välistä, ei sitä kukaan ulkopuolinen voi ikinä täysin ymmärtää tai kokea, ei aina edes ne kaksi tiedä mikä maagisuus heidän välillään on.

91027301-DED8-46BC-A95F-A0A653CEF7BB
©Matilda Lahti

”On muistettava, et rakkaus ei oo vaan asia mitä annetaan ja otetaan vastaan muilta ihmisiltä. Sitä otetaan ja annetaan myös itseltään”

1F48896D-D820-457A-9363-CBE387B7D64E

”Eniten rakastamani henkilö on tyttöystäväni. Rakkaus on välillä ihanaa, välillä kamalaa. Rakkaudessa on parhainta se fiilis kun oikeesti tykkää toisest ja sekin tykkää sust

”Rakkaus on aivokemiallinen ripuvuustila. Rakkaus voi loppua”

”Se, et kaikki löytää rakkauden ja voi rakastaa on totuus”

”Rakkaus voi loppua, Eniten rakastan äitiä ja kavereita. Rakkaudessa kamalinta on se, et sä voit rakastaa ja vihata jotain ihmistä samaan aikaan sillee et kumpikin tunne on tosi voimakas”

pidän sinusta juuri sellaisena kuin olet

”Rakkaus tuntuu siltä, kuin kääriydyt lämpimään peittoon kylmänä päivänä. Rakkaus on halukkuutta priorisoida toisen hyvinvointi tai onnellisuus ennen kaikkea. Kamalinta rakkaudessa on katumus ja riidat. Rakkaus voi loppua syystä tai toisesta. Rakkaus on kuitenkin jotain, mikä pitää kunnes jokin sen estää. Parhainta rakkaudessa on se rakastamisen fiilis, rakkauden euforia ja adrenaliini, turvallisuuden olo. Kadun monia  rakkauteen liittyviä asioita ja teen aina parhaani, jotta voisin rakastaa enemmän”

IMG_5523

”Rakkaus ei ole vain romansseja, vaan myös perhettä ja ystäviä, tärkeitä ympärillä olevia ihmisiä. Tukemassa sinua, vaikka mitä tapahtuisi. Tekemässä sinut onnelliseksi ja toisinpäin. Rakkaus on sitä, kun voi arkisesti sanoa toiselle rakastavansa. Se on lause, jota kannattaa viljellä. Rakkaus voi olla yksipuolista, rakkaus itsessään voi olla vaarallinen harhautus, mutta mikään ei ole parempaa kuin rakkaus”

”Lempiartistini Lana del Reyn kauniissa quotessa hän kertoi rakkauden olevan sitä, että tekee toisen onnelliseksi ja toisinpäin. Se on totta monella tulkinnalla”

”Mul ei oikeen oo ollut mitään rakkautta, muuta kuin porukoita ja siskoo kohtaa. Se tuntuu hyvältä ja sit kun rakkautta saa takas myös niiltä, ni se on hyvä tunne”

”Koen rakkautta, kun havahdun yöllä siihen että poikaystävä halaa mua ja tulee lusikkaan nukkumaan. Rakastamista koen esim. silloin kun tarjoudun tekemään pikkuveljeni kanssa jotain, mistä se tykkää. Mun mielestä rakkaus on kokemuksia, rakkaudenosoituksia. Rakkaus- semmonen onnellinen ja varma tunne. Tulee turvallinen olo, kun on joku jota rakastaa, tietää että on joku johon voi turvautua. Toisaalta rakastaminen tuntuu velvollisuudelta sitä toista ihmistä kohtaan. Tuntuu, kuin oisin aina vastuussa sen ihmisen onnellisuudesta ja siitä, et hänkin kokee olonsa rakastetuksi. MMut sehän on se rakkauden juttu, rakasta ja ota rakkaus vastaan. Kamalinta on jatkuva menetyksen pelko. Kenen tahansa ihmisen kuolema on kamalaa, mut entä kun kyseessä onkin ihminen jota rakastaa? Tapa, jolla näen maailman varmasti muuttuu, kun menetän jonkun läheisen”

IMG_0871

”Kamalinta on pelko menettää se, jota kohtaan tunnet rakkautta. Rakkaus on selittämätön tunne toista kohtaan. Ei rakkaus voi loppua, se voi muuttua muttei loppua

”Useimmiten sana rakkaus ja rakastaminen yhdistetään ensimmäisenä ihmiseen tai eläimeen. Mun mielestä on jännää ja hienoa, et tässä maailmassa on myös abstrakteja asioita, joita voi rakastaa (esim. musiikki). Jotenki se on ihmeellistä et musaan ei kyllästy koskaan. Voi olla, et joku ystävyys- tai seurustelusuhde loppuu, mut se mikä mulla on päällimmäisenä mielessä on jonkun tärkeen ihmisen kuolema. Yhden kaverin kaveri kuoli joitain kuukausia sitten. Ei se rakkaus ja välittäminen koskaan lopu, mutta se kaipuu mikä jää osaa olla raskas ja se on tavallaan rakkauden syytä

”Parhainta rakkaudessa on se, et aina on joku jonka kainalossa kaikki maailman asiat on hyvin eikä oo mitään hätää. Sitä kun kusee pahiten ikinä, saa silti anteeksi ja rakennettua senkin pommikraaterin ylle kukkakedon. Se on rakkautta

RAKASTA! RAKASTA ITSEÄSI & RAKASTA MUITA

-Okuliina & kaverit

 

 

 

Iloa, hymyjä, onnea

Jaa positiivisyys, jaa ilo, onni, ajatukset. Nauti hetkestä, ota ilo irti arjesta, tee kummallisisa juttuja. Rakasta lomaa, lepää ajalla, juhli huolella.

Valittaminen on arkista. Valitamme asioista paljon. Tosi paljon! Niin minäkin…  Se on ihan fine.

Syyspimeydn, tuulien ja sateiden, kiireen, väsyn ja stressin ohella saa valitus vallan. Minne jäävätkään iloiset kasvot, hyvät sanat ja pirteät halit?

Annan sulle tavoitteen:

-Hymyile ohikulkijalle, peilikuvallesi ja vanhuksille, toki myös kelle tahansa muulle.

-Naura ääneen iloisille ja hauskoille jutuille. Kikata, hepuloi, hihitä.

-Moikkkaa bussikuskia, naapuria, tuttuja, tervehdi ihmisiä joiden kanssa kohtaat.

-Sano kauniita asioita. Kehu ystäväsi villapaitaa, tokaise kaverillasi olevan kivat kengät. Sano siskon-kaverin-naapurin-tädin-kissan-kaverille sillä olevan kivan värinen turkki.

-Kerro, että välität. Sano se. Lisää lauseen joukkoon ’muru’, kehu ihmistä, jota rakastat. Sano huomenta, halaa, pussaa, toivota mukavaa päivää, kiitä. Sano päivittäin rakastamallesi tai tykkäämällesi ihmiselle ’rakastan sua’, ’oot tärkeä’ tai ’tykkään susta’, oli se sitten äiti, iskä, ystävä, tyttö- tai poikaystävä tai kuka vaan.

-Tee toisin kuin yleensä. Laita ensin maito, sitten kahvi. Vaihda lounaan ja iltapalan paikkaa. Laita ensin huulipuna, sitten vasta meikkivoide. Aamun sijaan, pakkaa seuraavan päivän tavarat jo illalla tai toisin päin.

-Muuta arvojärjestystä. Jos yleensä muoti ja tyyli edellä ja mukavuus toisena, vaihda se nyt mukavuus ensin ulkonäkö kakkosena. Jos valitset yleensä kaverit valitse kerrankin perhe.

-Kehu vaikka ihan vaan ohimennen, keskustelun seassa.

-Rentoudu, lepää, ota päiksyt, sauno, tee kasvonaamio, pelaa pleikkaria, harrasta, neulo, kirjoita, juokse, kuuntele musiikkia.

-Mieti. Näe hyvä puoli, ajattele mikä on hyvin, ajattele onnellisia juttuja, haaveile.

-HENGITÄ

-Muista itsesi! Sinäkin olet tärkeä! Hemmottele itseäsi, anna itsellesi armoa, tee asioita joista pidät. Elä.

-Hoida hommat ajoissa, äläkä vitkuttele.  Mun pitäisi opetella luopumaan vitkuttelusta.

”Älä synkkään jää
kukaan ei oo yksin tääl

mul on sytkäri kun tulee pimeää

älä maindaa raffii elämää

arvet kertoo oltiin tääl

oli joulu tai juhannus

tanssi se ulos”

 -Tanssi se ulos, Roope Salminen ja koirat feat. Elinoora


-Okuliina

Koska mä voin

Päiväkirjateksti 23/8/2017

On ollut onnellinen päivä. Tein asioita vain itseäni varten, miettien vain omaa hyvää fiilistä. Joskus saa tehdä näin, olematta siltikään itsekäs.

Heräsin kiukkuisena, viisi minuuttia myöhässä. Olisin tahtonut jäädä sänkyyn, niin pehmeään, lämpimään ja turvalliseen, niin mukavaan ja hyvään, olisin tahtonut käpertyä vielä prinsessalakanoihini ja nukkua lisää. Oli noustava, vastahakoisesti väsyneenä tein aamutoimet, vaihdoin asuvalintaani kolme kertaa ja lähdin kouluun. Päätä jomotti, vatsaa sattui, selkä särki ja olo oli väsynyt, kiukutti, ahdisti, ärsytti, olo oli turvonnut. Olisin tahtonut kahvia.

Otin olooni särkylääkettä, meinasin torkahdella tunneilla ja olisin halunnut kotiin. Päätin pian, ettei tästä voisi tulla samanlaista kiukkuista ja kireää, epämukavaa päivää huonolla itsetunnolla, tuskaan alistuen kuten edellisenä päivänä. Menetin hermoni kipuun, laiskotteluun, väsymykseen, sääntöihin ja huonoon asenteeseen. Tästä tulee vielä onnellinen päivä, iloinen ja hyvä. Minä jaksan, minä selviän.

Olo alkoi kohentua. Suupieliä alkoi hymyilyttämään. Oloni keveni, vaatteet eivät enää tuntuneet epämukavilta, naama ei enää näyttänyt suttuiselta eikä hiukset takkuisilta. Nauroin sanalle korahdella, päätin voittaa huonon olon ja täyttää itseni itsevarmuudella, rohkeudella, ilolla ja onnellisuudella. Nauttia olostani, iloita elämästä, pitää hyvä loppu päivä. Olla onnellinen -ja ylpeä siitää! Iltapäivällä itseäni nauratti, hymyilytti vain. Hyvä olo, pienet ihanat asiat.

Kotimatkalla ostin itselleni lempikukan, koska niin olin tahtonut tehdä jo kaksi viikkoa. Sitten kävelin kahvilaan, iloisena kukastani. Tilasin mukaani kahvin ja kävelin kotiin, kuuntelin rakkauslauluja ja nautin kahvistani, en edes miettinyt, en jaksanut murehtia maailmaa. Hymyilin ohikulkijalle, sain hänet hymyyn. Näyteikkunoiden heijastuksesta näin itseni, askeleeni, kävelytyylini, hymyni. Tokaisin hiljaa mielessäni minulle: ”Näytänpä nätiltä!”. Aamulla samojen näyteikkunoiden ohitse, samoissa vaatteissa, samoilla meikeillä kulkiessani mietin kuinka en näytä ollenkaan nätiltä, kuinka näytän stressaantuneelta ja uniselta, kuinka vaatteeni lössöttää ylläni ja kuinka oloni on kuin turvonnut peruna.

Ah kahvi, sitä makua ja tuoksua olin kaivannut jo aamu kuudesta saakka, olihan kello jo nyt yli kolme. Oli ihanaa pitää nahkatakkia. Ajattelin sen hetken vain itseäni, mietin minua, unelmiani. Siinä hetkessä muistin, etten ollut tehnyt pitkään aikaan asioita minulle, hetken mieliohteesta, elänyt hetkessä, ajatellen itseäni. En jaksanut murehtia siitä, että tililtäni vähentyi jälleen viisi euroa, käytännössä täysin turhuuteen. Koko kotimatkan kukka kainalossa ja kahvi kädessä ajattelin vain hyviä asioita.

Ei ole aina pakko tehdä asioita, miellyttääkseen muita, ollakseen hyvä ihminen muille. Teen läksyt, jotta opettaja kelpuuttaisi minut, haluisin tehdä muuta, vaikka neuloa. Ajattelen kuitenkin, että ensin muut, sitten minä. Tällä kertaa tein toisin, olin, ihailin keltaista kukkaani, kirjoitin, lojuin lattialla, leikin siskoni kanssa. Tällä kertaa elin kuten tahdon, annoin vastuun olla hetken, nautin elämästä, tästä päivästä. Aamulla varmaan taas kiukuttaa, koska läksyjen tekeminen menee myöhäiseksi ja yöni venyy. Teen läksyt kohta.

Olin aidosti onnelllinen, en halunnut ajatella kurjuutta tai kuinka mulla vois olla huono olla, kuinka asiat ei aina suju, kuinka kaikki voisi olla paremminkin, kuinka mulla ois tehtäviä tehtävänä, kuinka voisin olla parempi. Nautin siitä hetkestä, olin itse, päivä oli sittenkin hyvä. Miksi olisin kärsinyt kivussa, kun särkylääke on olemassa? Miksi olisin kiukutellut opettajan ärsyttävästä äänestä? Voin ihan hyvin olla kuuntelematta, ohitse mennyt tieto on toisen hetken  murhe. Olen nyt tässä ja nyt on nyt. Kalenteri on ihana mutta tämä hetki on vielä ihanampi.

Täytyy tehdä asioita itseään varten jaksaakseen, ollakseen tyytyväinen ja onnellinen. Ollakseen jälleen pirteä ja energinen, nähdäkseen hyvät asiat.
Kun olen tehnyt asioita minulle jaksan jälleen auttaa muita, tehdä asioita muiden eteen, ajatella ja hengittää, nauraa ja kuunnella muiden murheita, olla tukena ja seurana toisille.

Muista itsesi, jotta jaksat.


-Okuliina

Olla onnellinen

”Jos tahtoo asian kärjistää, niin tyhmät ovat onnellisia”

Joskus me jutellaan pohjalla olemisesta, pahasta olosta, mielenterveydestä ja masennuksesta, ongelmista ja sairauksista. Mietitään, vertaillaan, kuvaillaan, selitetään, ollaan huolissamme ja kirotaan.

Silmät avaa tuska, oma tai läheisen. Kiitollisuuteen kannustaa ja herättää vertailu. Onnellisuuteen pääsee elämältä oppimalla, työtä tekemällä, unelmoimalla ja taistelemalla.

Musta tuntuu, että kukaan jolla ei itsellään ole ollut paha olla ei voi ymmärtää kuinka paljon henkinen kipu ja pohjalla oleminen sattuu, raatelee, kiduttaa, vahvistaa, pelottaa. Ei vaikka olisi kuinka empaatiakykyinen tahansa, kuinka hyvä ymmärryskyky tai havainnollinen kuvailu fiiliksistä.

Kun taivaltaa kuopastansa ylös jälleen pinnalle, saavuttaa jälleen onnellisuuden, se onnellisuus tuntuu super mahtavalta, se on sillä hetkellä se kaikista vahvin tunne. Toisaalta samalla saattaa pelätä uudelleen romahtamista, kaiken alusta alkamista. Niin minä teen.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt tästä aiheesta kirjoittamista, nyt kuitenkin parin ihmisen inspiroimana tartuin ideaani ja lähdin toteuttamaan postausta onnellisuudesta. Otin jälleen ystäviäni ja kavereita mukaan hommaan ja sainkin ihan mahtavia ajatuksia!

Onnellisuus, ihmisten haave, tavoite, päämäärä, elämäntapa, olemisen muoto, tunne, kokemus, muisto. Jotkut pelkäävät menettämistä, kuolemaa, sotaa, jotain tunnetta, en usko kuitenkaan että maailmassa olisi yhtäkään ihmistä, joka pelkäisi onnellisuutta, pelkäisi olla onnellinen.

Onnellisuuteen liittyy monia asioita, tapahtumia, ihmisiä, tunteita, ajatuksia, elämää, sanoja.

Just nyt olen onnellinen, olen onnellinen tässä hetkessä, tässä fiiliksessä. Olen onnellinen elämästä, hetkistä, hengittämisestä, nauramisesta ja elämisestä. On ihanaa olla onnellinen!

Onnellisuus ei ole itsestään selvyys. Joillekin se on hankalampaa kuin muille, toiset ovat vähästä onnellisia, toiset tarvitsevat paljon aikaa, tavaraa, ihmisiä ja muuta saavuttaakseen onnellisuuden. Onnellisuuteen on jokaisella oma tie. Se tie on ainutlaatuinen, ikimuistoinen, kaunis upea polku tavoitteeseen.
Ajatella, että jollekin onnellisuus tulee lähes luonnostaan, hänen jokapäiväinen elämänsä on onnellista arkea. Toinen taas tekee sen eteen kovasti töitä ja haaveilee siitä ehkä joskus jonain päivänä sen saattaa saavuttaa.

Ystäväni kertoi, kuinka kiitollinen hän on että hällä on kaikki hyvin. Juteltiin, kuinka kuuluukin olla kiitollinen, pirun kiitollinen. Kuinka hyvältä tuntuu olla onnellinen, kuinka elämästä pitäisi olla kiitollinen.
Kerroin, kuinka toisen ystäväni sanat olivat tehneet mulle tosi hyvän ja itsevarman olon vähän aikaa sitten. ”Vilma, kyl mä nään, että sulla on joskus paha olo ja vähä droppi tai ei oo kaikki hyvin. En mä susta kuitenkaan huolissani oo varsinaisesti, koska luotan, että sä selviit taas ja taistelet reittis ylös huipulle”, en tiedä, mikä näissä sanoissa oli niin merkittävää, mutta jokin niissä kolahti. Joskus kun ahistaa, on huono olla, pelottaa ja sattuu, lisää ahdistusta kun jengi ympärillä hössöttää huolissaan. Ymmärrän huolen, on hirveetä, jos läheisellä on paha olla, se kipu tarttuu toisiin, leviää tulen lailla. Noissa sanoissa ehkä kolahti se, että hiffasin kuinka tää tyyppi tuntee mut ja mun fiilikset, tietää sen, että tarvitsen omaa tilaa ja rauhaa ja samalla uskoo muhun ja vahvuuteeni ihan sairaasti.

Hymyilen aina, joskus vain tavasta, toisinaan surusta ajatellen niitä ihania muistoja, hymyilen kaikissa tunteissa. Hymyilen silkasta onnesta, saavutuksista, ilosta, pelosta, melankoliasta, kauniista asioista, itkusta. Ilman hymyäni, on mulla orpo olla.

Ilo ja onnellisuus on eri asioita. Iloinen voit olla hetken, voit tulla iloiseksi pienestä asiasta, iloisuus on nopeammin ohi menevää. Onnellisuus on vaikeampaa saavuttaa, se tunne on elämässä, jonkin aikaa, toivottavasti pitkään. onnellisuudesta unelmoidaan, sitä tavoitellaan ja saavutetaan, onnellisena ollessaan voi olla surullinen, haikea tai kiukkuinen. Iloisuutta ei tavoitella, unelmoida eikä iloisena ollessaan voi oikein olla surullinen, haikea eikä kiukkuinen.

Onnelliseksi tulee elämästä, ollessaan onnellinen on ihminen kaikkein onnellisimmillaan. Mistä tietää olevansa onnellinen, miltä onnellisuus tuntuu? Onnellisuuden tavoittaa työllä sen eteen. On ihanaa olla onnellinen. Hyvistä asioista on riippuvainen onnellisuus. Onnellisuus on sitä, kun on hyvä olla, vaikka asiat ei ole täydellisesti, on tyytyväinen elämään, onnellinen siinä hetkessä, hetki kerrallaan eläessä. Jaksaakseen, kokeakseen asioita, nauraakseen ja iloitakseen on tärkeää olla onnellinen. Onko vaikeaa olla onnellinen, voiko olla onnellinen väärin? Onnellisuuden menettäminen on mahdollista samalla tavalla, kuin minkä tahansa muun asian menettäminen. Mitä onnellisuuden eteen tehdä pitää? Onnellisuudella on monta tarkoitusta, mitä onnellisuus tarkoittaa. Onnellisuus hehkuu yli ihmisestä. Ilman halua olla onnellinen on kykemätön onnellisuuteen. Kuka voi olla onnellinen?

Kun on paha olla, elää pintaa ja huippua syvemmällä, tulee onellisia hetkiä, ei kuitenkaan ole onnellinen. Muistelee onnellisia hetkiä, aikoja, hymyilee haikeasti, tuntee tuskansa hetkellisesti erilaisena, oudolla tavalla voimakkaampana. Taistelemalla, tahtomalla, elämällä, purkamalla, konttaamalla, kävelemään oppimalla pääsee takaisin elämän onneen, upeuteen ja ainutlaatuisuuteen, kauneuteen ja vahvuuteen. Onnelllisuus on sanoinkuvaamattoman hienoa, elämä on mieletön kiitollisuuden aihe. On vielä elossa, on vielä elämässä.

IMG_4206

Kavereiltani kysyin kysymyksiä, he vastasivat niistä joihinkin. Kamuseni, on aika antaa äänenne kuulua!

”Mä en usko, että onnellisuus tukee vaan uskomalla ja hankkimalla. Tietty se auttaa, asenne auttaa aina. Onnelisuus riippuu tosi usein sun elämästä ja olosuhteista, on niitä aikoja kun vaikka kuinka yrittäisi, ei vaan pysty olemaan onnellinen. Uskon, että sitä onnetonta ihmistä ympäröivät voivat auttaa paremmin kun se onneton ihminen itse. Ainakin mulla, mun onnellisuus riippuu paljon siitä, että mitä ihmisiä mun ympärillä on ja miten ne kohtelee mua. Jos ne ihmiset mun ympärillä ei hyväksy mua, kohtelee mua huonosti, eikä kunnioita mua niinkuin ihmistä, mulla on huono fiilis. Oon väsynyt, oon surullinen, oon toivoton ja vielä enemmän väsynyt. Jos mun ympärillä on ihmisiä jotka hyväksyy mut ja tukee mua, mulla on hyvä fiilis, on kevyt tunne, iloinen ja sydän pakahtuu onnesta. Joistain näkee tosi helposti että ne on onnellisia, joistain ei nää mitään. Samoin se vaihtelee et miltä onnellisuus tuntuu ja se että mikä tekee onnelliseksi. Onnellisuus on mun mielestä niin persoonallinen asia. Mutta silti onnellisuus on mun mielestä sen verran tärkeä asia, että läheisten pitää yrittää puuttua asiaan jos sitä onnellisuutta ei oo. Onnellisuus on tärkeää, ja sanoisinpa että ilman sitä ei voi elää. Tiedän et monet oikeasti menettää henkiään onnettomuuden takia. Joten jos pystyy auttamaan, se kannattaa. Onnellisuus on myös aika tarttuvaa. Ainaki itte tunnen sen että kun joku josta mä välitän on onnellinen ni mäki olen. On kiva olla onnellinen. Siks mä yritän saada ihmisiä onnelisiksi. Sitten mäki voin olla.”

Lähes kaikki, ellei jopa kaikki olleet sitä mieltä, että onnellisuuteen kuuluu positiivinen ja hyvä ajatusmaailma, ilman niitä on hankala olla onnellinen.

”Onnellisuuteen auttaa myös ’kyl mä täst selviin’ asenne”

Ihminen tulee onnelliseksi kun, tekee töitä ja päätöksiä, ei ihminen tuu onnelliseksi jos vain odottaa sen tapahtuvan. Kun ei odota mitään, voi yllättyä siitä, kuinka monet ja erilaiset asiat voivatkaan aiheuttaa onnellisuutta. Jokaiselle onnellisuuden aiheuttaa myös eri asiat. Monet asiat voivat tehdä ihmisen onnelliseksi, perhe, lemmikki, kaverit, ystävät, pingviinit, harrastus, elämänkumppani, tunne, yleensä se on jotain, mitä ihminen rakastaa mikä tekee sen onnelliseksi. Ihmiset myös purkaa onnellisuuttaan eri tavoin, yksi kavereista vastasi näin: ”Ite oon onnellisin kun tanssin ja oon inspiroitunut ja pääsen purkamaan sitä omaan tanssimiseen”. Onnelliseksi voi tulla isoista tai pienistä asioista. Tuntemattoman hymystä, kohteliaisuudesta, onnistumisista, unelmista, välittämisestä, rakastettuna olemisesta, lahjan saamisesta, haleista, auttamisesta, (poikaystävän) sanoista, mieluisasta tekemisestä.

”Mua vaan alko naurattaa se niin paljon ja oon ollu siitä lähtien tosi iloinen. Elämä on vaan yhtä iloa ja kaikest saa onnellisuutta jos ajattelee sitä. Ostin tänää kaks palapeliä koska oon tosi pitkään halunnu palapelejä, mut en oo ikinä ostanut. Oon niinku tosi onnellinen! Ja sit ostin myös pitkiä sukkia, ja täs on tää sama niinku en oo vaan ehtiny/jaksanu mut sain ostettua nyt! And life is just amazing! Onnellisuuden saa iha mist vaa, se voi olla iso tai pieni juttu, mulle se on tällä hetkellä pienet jutut ja ostin äske pizzaa ja nuudeleita. Mun vanhemmat saa mut tosi onnelliseks, ja oikeesti suoraan sanoen kaikki saa mut onnelliseks!”

Onnellinen on, kun hyväksyy. On sujut sen kanssa, mitä on. Hyvä itsetunto, kavereita, omakotitalo ja auto, voivat tehdä onnelliseksi. Onnellinen on kun hyväksyy itsensä ja ympäristönsä. Kun tajuaa kuinka hyvin asiat ovat, onnistuu jossain tai kun onnellisuus tarttuu, liitää ihmisestä ihmiseen kuin ilmapallo taivaalla pilveltä pilvelle.

Kun tekee jotain hyvältä tuntuvaa, elää elämäänsä täysillä ja iroittelee kunnolla, elää hetkessä. Silloin on ihminen onnellinen. Siitä tietää että on onnellinen, kun ajattelee jotain eikä edes huomaa itse hymyilevänsä kuin hullu.

Se on tajunnan räjäyttävää, tekee mieli tehdä jotain hullua, elämä on kuin elokuvaa. Silloin tajuaa kuinka ihanaa on elää, nauttii joka hetkestä täysillä, elää hetkessä. Onnellisuus antaa elämälle merkityksen, sen tavoitteleminen on vaivan arvoista. Kihelmöivä tunne kehossa olleessaan onnellinen toivoo, sen kestävän ikuisuuden. Tuntuu, että kaikki mitä tarvitset on just tässä ja nyt. Onni voi olla uuden ja muutoksen yhteissumma. Positiivinen tunne, on hyvä olla ja elää. Silloin on kiitollinen pikkuasioista ja jutuista, joita muuten voisi pitää itsestään selvyyksinä. Opi arvostamaan onnellisuuden tunnetta, silloin arvostaa ja rakastaa maailmaa ja ihmisiä ihan eri tavalla ja eri näkökulmasta kuin onnettomana.

Huomaamalla nykyhetkestä hyvät puolet, turha miettiä kuinka voisi olla parempi, tyhmää olla kateellinen. Kuitenkin on joku jollaon asiat paremmin, kuitenkin on joku jolla on elämässä asiat huonommin.  Seuraa unelmia, tee kivoja juttuja kivojen ihmisten kanssa, koe paljon, näe paljon.

Rakkaista ihmisistä lähelläsi, itsestäsi, hyvistä hetkistä, sujuvasta elämästä, elämän perusasioista on riippuvainen onnellisuus.

Matkalla onnellisuuteen oppii asioita, kokee juttuja, elää ihmeellisiä hetkiä, oppii maailmasta. Ettei valuisi elämä hukkaan tai sairastuisi esim. masennukseen tärkeää olisi olla onnellinen, edes ihan vähäsen onnellinen.

IMG_1434

”Kaikki mitä tavoittelemme (unelmat) ja rakastamme, tekee meidät väistämättä onnelliseksi, ja ilman näitä asioita elämä olisi tyhjää ja harmaata. Moni ihminen sanoo että se mitä he elämässään tavoittelevat on onnellisuus, ja vaikea on uskoa, että joku tätä ei tavoittelisi.”

Onnellisena olemisen hankaluus riippuu itsestään, joskus helppoa, joskus vaikeaa tulla onnelliseksi ja olla sitä. Jos on ihmisiä, jotka rakastavat sinua, mutta sulla ei ole kaikki hyvin niin et sä silloin ole onnellinen, sun tarvitsee oivaltaa mikä sut tekee onnelliseks ja tehdä niitä asioita, lisäksi on oltava sujut itsensä kanssa. Jos tulee onnelliseksi toisen satuttamisesta, kivun luomisesta toiselle on ihminen onnellinen väärin, muuten ei sitä voi väärin olla.

Onnellisuuden eteen tarvitsee muistuttaa itseään asioista, joista voi olla onnellinen, löytää asioista/elämästä valoisat puolet ja iloita niistä. Pitää olla välittämättä siitä mitä muut ajattelevat susta tai sun ulkonäöstä, karsia elämästä ihmiset, jotka välittää negatiivista energiaa ja toisaalta hankkiutua semmosten ihmisen seuraan, jotka on ihania. Lisäksi vältä kateutta ja jossittelua, jos olisi niin olisi parmpi, jos olisi näin tämä ja tämä olisi toisin, jos tapshtuisi näin olisin onnellisempi…

Epäonnellisuuden ja surun voi peittää helpommin mutta onnellisuuta on vaikeampi peittää, sen yleensä huomaa ihmisestä heti. Mielestäni onnellisuuden näkee toisesta kaverista ihan saman tien, vaikka ystävä ei olisi tätä edes ehtinyt sanoa. Kirkkaat silmät, jotka loistaa ja jos hymy on leveimmillään nii siitä kyllä heti huomaa onnellisuuden.

Jos muistaa huomata onnen myös pienissä asioissa ei siihen paljoakaan tarvita. Se voi olla vaikka iltataivaan väri, mistä tulee super onnelliseksi.

Onnellinen voi olla kuka vaan, mutta se ei tarkoita että kaikki olisvat onnellisia. Onnellisuus pitkä matka, kuka vaan, joka haluaa olla onnellinen, voi pyrkiä onnellisuuteen. Usko onneeso, tee itsellesi onni, anna mennä, elä ja unelmoi, taistele ja toteuta.

Onnellisuus, onnellinen, olla onnellinen, onnellisesti, onnellisena, onnellisille, onnellisena


-Okuliina & 18 kaveria

 

 

 

Konfirmoitu

Ote mun päiväkirjasta

2.7/3.7.2017 Konfirmaatiopäivän yö
Mun ympärilläni tässä elämässä on maailman ihanimmat ihmiset. Oon siitä oikeesti suunnattoman kiitollinen. Kello on 03.01 ja olen tunnin nyt liikutuksissani avannut paketteja ja kirjekuoria, lukenut heidän sanojaan. Tän vuorokauden aikana olen kuullut niin monta kaunista sanaa ja lukenut lukemattomia liikuttavia ajatuksia.
Luulin jo selvinneeni päivästä ilman itkemistäni. Turhaluulo. Itku tuli ihmisten sanoista kuitenkin. Kiitos siitä, että he uskovat mun unelmiin, toivovat minulle hyvää ja kohottavat itseluottamustani. Kuulin ihanan ja kauniin puheen naapuriltani, luin liikuttavan kirjeen fammulta, sain monen monta ihanaa korttia, kehua ja toivotusta, sain ihania viestejä ja voimistavia sanoja. Nykyään sanon kai liian harvoin rakastavani heitä kaikkia niin hirmuisesti. Nää ihanat ihmiset hukuttaa mut lankoihin ja onneen pian. Unelmiin ja itseeni uskominen tuntuu toisinaan niin helvetin mahdottomalta. Ihmiset tänään sai mut kuitenkin niin hyvälle tuulelle, että uskon itekin siihen et musta oikeesti vois olla mihin tahansa.
Ihmiset ympärilläni on kaikki niin upeita ja rakkaita, kauniita ja hienoja ihmisiä. En edes meinaa keksiä riittäviä sanoja kuvaamaan tätä kiitollisuutta ja onnea.
Pitkästä aikaa tunnen olevani oikeasti onnellinen, tämä tuntuu hyvältä.
Mun tekis mieli vielä kirjoittaa ikuisuus ja vuodattaa fiiliksiä paperille tälle mutta haluan nukkumaan (03.31)
Onneks mulla on ihmiset!

 

Kiitos kaikille rippijuhlaan osallistuneille, kiitos meidän rippikoulu jengille ja kiitos Marjolle mun mekosta, se sai hirmuisesti kehuja! Kiitos ikimuistoisesta konfirmaatiopäivästä ja rippikoulusta.Ja kiitos äiti mun kengistä, kiitos juhlaväki siitä, että hukutatte minut lankaan, kiitos haleista ja ilosta.
KIITOS!


-Okuliina