Ruisrock 2018

Kolme päivää ruissia, montakymmentätuhatta askelta, litroja vettä, hyppyjä, laulua ja huutoa. Onnea, iloa ja festarifiilistä. Unelmien toteutumista, suunnitelmien syntymistä, colaa, meikkiä ja odotusta. Käsikkäin kävelyä ja pujottelua, toisissaan kiinni tanssimista. Kolme päivää huoletta, kolme päivää elossa ja vapaana, koko viikonloppu juhlien ja nauttien. Ekoja kertoja ja tunnevyöryjä. Pitkästä aikaa elämä tuntui helpolta ja haaveet todelta. Ne fiilikset ja meiningit. Onnellinen hetki elämää, hetkessä elämistä. Hymyjä ilosta, onnesta ja pari onnen kyyneltä. Kengät hajosivat, vetoketju hiersi ja päätä särki liian piukasta ponnarista.

Aamuyöllä väsytti ja uni tuli heti kun pään painoi tyynyyn. Sunnuntai aamulla oltiin kuulemma väsyneempiä, kuin aikaisimpina kouluaamuina.

Oon onnellinen ja kiitollinen tästä ruissista! Kiitos rakkaille ystäville, kiitos lipuista, kiitos ikimuistoisesta viikonlopusta. Kiitos Ruisrock!

IMG_9398


-Okuliina

Mainokset

Kiitos Boutique Minne!

Hymy kasvoilla ja haikeus mielessä lähdin kiireellä torstaina Boutique Minnen ovesta ulos kohti juhannuksen viettoa. Olisin voinut itkeä ilosta. Mun ja Marjon tän kertainen yhteistyö on nyt ohi, Rippimekkoni valmistui. Mekosta tuli mahtava ja unelmistani suuremmat ja todemmat, mä todella tahdon olla isona ompelija! Oli ihanaa tutustua Marjoon, suunnitella itse oma puku, udella ompelimosta ja tonkia kaappeja, hyllyjä ja vaaterekkejä, höpötellä Marjon kanssa ja nähdä kuinka homma toimii.

Marjo teki upeaa jälkeä, ihanan mekon just mulle. Yhteistyö sujui mainiosti. Marjosta tuli mulle melkein esi-kuva ompelijana. Niin hienoja pukuja ja töitä!

Yhteistyö Marjon kanssa sai myös itsetuntoni kohoamaan ja oloni tärkeäksi ja ainutlaatuiseksi.

Kiitos Marjo, Boutique Minne siitä että sain tutustua työhösi, opin tuntemaan itseäni, unelmani vahvistuivat, opin ompelusta ja sain tutkia ompelimoasi. Olen varma, että me tehdään joskus vielä jotain yhteistyötä!


-Okuliina

P.s. Mekon näette myöhemmin 🙂

Faija käyttää napapaitaa / iskän synttäri

Heips!
Taas meidän perheessä juhlitaan! Iskän synttärit! Onnea faija!

Iskä soitti mulle viime syksynä Vesterinen yhteineen biisi Faija käyttää napapaitaa koulumatkalla, sitä me molemmat ollaan popiteltu ihan kiitettävästi. Syksystä asti mun on pitänyt tehä täläinen paita iskälle, mut en oo vaan saanut aikaseks. Isänpäivälahjaksi esim. mut sit en jaksanut, niin ei mulla ensin ees ollut iskälle mtn isänpäivälahjaa kunnes edeltävänä yönä tein pikapikaa iskälle lahjan. Nyt sain synttärilahjaksi aikaseksi tän paidan.

Idea tuli Faija käyttää napapaitaa musiikkivideosta. Ostin vaaleanpunaisen miesten M-kokoisen (eli iskälle peinehkön(?)) t-paidan, se maksoi 5-7€ muistaakseni. Kotona lyhensin hihoja ja helmaa taitteen verran, taitoin siis kangasta taitteen verran sisään ja ompelin, tällöin helma ja hihat lyheni n.2cm. Tummansinisellä tekstiilitussilla kirjoitin rintaan FAIJA. Lopuksi silitin taas värin kiinni. Helppo ja nopea juttu. No juu en usko et paita on ihan täysin napapaita mut menköön! Tää on mun visio mun faijan napapaidasta!

Tässä linkki Faija käyttää napapaitaa musavideoon!

IMG_8167
<3<3

Onnea iskä! PUS!

-Okuliina

1-v WOOPWOOP

Lankatyöt on erityistä herkkua, kangastyöt on kivoja ja puutyöt menee nekin. Käsitöitä teen rakkaudella oman mieleni mukaan. Pakolla tulee pahaa, luovuudella ja hulluilla ideoilla tulee kässää.

Noilla sanoilla aloitin ensimmäisen blogipostaukseni vuosi sitten. Vuosi, VUOSI! Aika kuluu äkkiä!

Nyt puhutaan mun näkökulmasta kuluneesta vuodesta tän blogin suhteen.
Upea vuosi kieltämättä. Vuosi sitten, kun aloitin kirjoittamisen, olin epävarma ja kysyin tosi usein että miltä tää ja tää kuulostaa ja joku luki postauksen aina ennen julkaisua. Pelkäsin myös kirjoitusvirheitä ja kirjoittaminen tuntui muutenkin vähän kankealta. Kuitenkin vuoden aikana kirjoittamisesta on tullut iso osa elämääni, kirjoitan tänne julkisesti, mutta myös kirjoitan paljon itselleni tai yksilöille. En ole enää niin epävarma kirjoittamisen suhteen. En kysy useinkaan toisten mielipiteitä tai luetuta postausta kellekään ennen julkaisua, toki välillä mutta harvoin. Mua ei myöskään enää huolestuta niin paljoa kirjoitusvirheet, vaikka eihän ne mihinkän oo kadonnut! Vakkarilukijat varmasti tietää ja huomaa, että yhdyssanat on musta ihan tyhmiä! Ja toisinaan tietty menee kovaa vauhtia kirjoittaessa sekaisin kirjaimetkin.

Mitä olen oppinut?
-Tekemään ja ylläpitämään ”omaa sivustoa”
-Kirjoittamaan käsitöistä ja muustakin
-Selkeyttämään yksityisyyden rajoja
-Nauttimaan kirjoittamisesta
-Blogin toiminnasta
-Vaikka mitä!

Vaikka ekassa postauksessa kirjoitin: ”Tähän blogiin tulen kirjoittamaan kässäilystä. Käsityöideoita, toteutuksia, projekteja, ohjeita, vinkkejä, kuvia (lisää instagramissa), työvaiheita ja fiiliksiä.” vuoden sisässä otin mukaan myös lifestyle-kategorian tuomaan väriä sisältöön.

Myös mun kässäelämä on muuttunut kohtalaisen paljonkin. ”Eniten teen virkkaus- ja neulontatöitä, kangastöitä touhuilen välillä ja diy/askartelu juttuja toteutan paljon.” näin kirjoitin ensimmäisessä postauksessa. No siis tällä hetkellä ompelen paljon ja ompelukoneesta on tullut tosi paljon rakkaampi vuoden aikana. Virkkaan ja askartelen paljon vähemmän, kuin vuosi sitten.

Vuoden aikana olen myös valmistunut kässäkoulusta! Joten vielä vuosi sitten kun sain kässäopetusta 5,5h/vko (koulu kässä + kässäkoulu) on nyt tippunut 0h/vko.

”Simppelit asiat on helppoja ja kivoja. Persoonallisuutta käsitöihin lisään pienillä värikkäillä yksityiskohdilla. Välillä on tärkeää räväyttää kunnolla! Ja joskus mokata huolella, sitäkin tapahtuu.” Tästä asiasta olen edelleen samaa mieltä! Kuten myös tähän samaistun edelleen ”Motivaatiota ja ideoita saan kuvista ja ympäriltäni. Ohjeista en paljoakaan välitä, vaan teen siten mikä hyvältä näyttää. Kässä juttuja teen aktiivisesti viikoittain ja jopa päivittäin”. Tosin nykyään jopa siihen asti teen päivittäin käsitöitä, että sen jälkeen on laitettava itteni pakkolomalle pariksi päiväksi, koska sormet ovat niin rasittuneet esim 10h neulonnasta muutaman päivän sisällä.

Vuosi on ollut ihana, blogista on tullut yllättävän iso osa arkeani! Okuliinacraftia on vuoden aikana katsottu ympäri maailmaa.

Vuodessa 52 viikkoa, 365 päivää, 86 artikkelia, joista 16 articles in English.

Nykyään ”craftaan” oppitunneilla, syödessä, jumpatessa, leffaa katsoessa, chillaillessa, höpötellessä ja tottakai ihan vaan craftatessa! Haaveilen ompelijan urasta. Saan kohtalaisen usein tilaustöitä läheisiltä. Ja tyhjennän pääni craftaamiseen (ja juoksemiseen). Enkä todellakaan aio jättää blogia! Päin vastoin, kirjoittaisin jopa jokapäivä jos oisi aikaa riittävästi. Käsitöistä on tullut paljon tärkeämpi ja isompi osa elämääni! En myöskään luonnostele ja suunnittele postauksiani enää samalla tavalla tarkasti kuin vuosi sitten.

Pari kuvaa vuodesta, kässäilyistä ja muusta.

Lopetetaan tää 1-v postaus samoihin sanoihin kuin vuosi sitten alkupostaus: ”Lukijoille annan vapaat kädet tehdä jakamistani töistä omia luomuksia, kysyä apua, kommentoida mitä vaan ja ehdotella seuraavia töitä.
Mukavia luku- ja kässähetkiä! Toivottavasti nautit ja inspiroidut!”


-Okuliina

Ja menkääs toki seuraa instassa ja seuraa mun blogii! Ne löydät etusivun oikeasta reunavalikosta! PUS JA KIITOS!