Olla onnellinen

”Jos tahtoo asian kärjistää, niin tyhmät ovat onnellisia”

Joskus me jutellaan pohjalla olemisesta, pahasta olosta, mielenterveydestä ja masennuksesta, ongelmista ja sairauksista. Mietitään, vertaillaan, kuvaillaan, selitetään, ollaan huolissamme ja kirotaan.

Silmät avaa tuska, oma tai läheisen. Kiitollisuuteen kannustaa ja herättää vertailu. Onnellisuuteen pääsee elämältä oppimalla, työtä tekemällä, unelmoimalla ja taistelemalla.

Musta tuntuu, että kukaan jolla ei itsellään ole ollut paha olla ei voi ymmärtää kuinka paljon henkinen kipu ja pohjalla oleminen sattuu, raatelee, kiduttaa, vahvistaa, pelottaa. Ei vaikka olisi kuinka empaatiakykyinen tahansa, kuinka hyvä ymmärryskyky tai havainnollinen kuvailu fiiliksistä.

Kun taivaltaa kuopastansa ylös jälleen pinnalle, saavuttaa jälleen onnellisuuden, se onnellisuus tuntuu super mahtavalta, se on sillä hetkellä se kaikista vahvin tunne. Toisaalta samalla saattaa pelätä uudelleen romahtamista, kaiken alusta alkamista. Niin minä teen.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt tästä aiheesta kirjoittamista, nyt kuitenkin parin ihmisen inspiroimana tartuin ideaani ja lähdin toteuttamaan postausta onnellisuudesta. Otin jälleen ystäviäni ja kavereita mukaan hommaan ja sainkin ihan mahtavia ajatuksia!

Onnellisuus, ihmisten haave, tavoite, päämäärä, elämäntapa, olemisen muoto, tunne, kokemus, muisto. Jotkut pelkäävät menettämistä, kuolemaa, sotaa, jotain tunnetta, en usko kuitenkaan että maailmassa olisi yhtäkään ihmistä, joka pelkäisi onnellisuutta, pelkäisi olla onnellinen.

Onnellisuuteen liittyy monia asioita, tapahtumia, ihmisiä, tunteita, ajatuksia, elämää, sanoja.

Just nyt olen onnellinen, olen onnellinen tässä hetkessä, tässä fiiliksessä. Olen onnellinen elämästä, hetkistä, hengittämisestä, nauramisesta ja elämisestä. On ihanaa olla onnellinen!

Onnellisuus ei ole itsestään selvyys. Joillekin se on hankalampaa kuin muille, toiset ovat vähästä onnellisia, toiset tarvitsevat paljon aikaa, tavaraa, ihmisiä ja muuta saavuttaakseen onnellisuuden. Onnellisuuteen on jokaisella oma tie. Se tie on ainutlaatuinen, ikimuistoinen, kaunis upea polku tavoitteeseen.
Ajatella, että jollekin onnellisuus tulee lähes luonnostaan, hänen jokapäiväinen elämänsä on onnellista arkea. Toinen taas tekee sen eteen kovasti töitä ja haaveilee siitä ehkä joskus jonain päivänä sen saattaa saavuttaa.

Ystäväni kertoi, kuinka kiitollinen hän on että hällä on kaikki hyvin. Juteltiin, kuinka kuuluukin olla kiitollinen, pirun kiitollinen. Kuinka hyvältä tuntuu olla onnellinen, kuinka elämästä pitäisi olla kiitollinen.
Kerroin, kuinka toisen ystäväni sanat olivat tehneet mulle tosi hyvän ja itsevarman olon vähän aikaa sitten. ”Vilma, kyl mä nään, että sulla on joskus paha olo ja vähä droppi tai ei oo kaikki hyvin. En mä susta kuitenkaan huolissani oo varsinaisesti, koska luotan, että sä selviit taas ja taistelet reittis ylös huipulle”, en tiedä, mikä näissä sanoissa oli niin merkittävää, mutta jokin niissä kolahti. Joskus kun ahistaa, on huono olla, pelottaa ja sattuu, lisää ahdistusta kun jengi ympärillä hössöttää huolissaan. Ymmärrän huolen, on hirveetä, jos läheisellä on paha olla, se kipu tarttuu toisiin, leviää tulen lailla. Noissa sanoissa ehkä kolahti se, että hiffasin kuinka tää tyyppi tuntee mut ja mun fiilikset, tietää sen, että tarvitsen omaa tilaa ja rauhaa ja samalla uskoo muhun ja vahvuuteeni ihan sairaasti.

Hymyilen aina, joskus vain tavasta, toisinaan surusta ajatellen niitä ihania muistoja, hymyilen kaikissa tunteissa. Hymyilen silkasta onnesta, saavutuksista, ilosta, pelosta, melankoliasta, kauniista asioista, itkusta. Ilman hymyäni, on mulla orpo olla.

Ilo ja onnellisuus on eri asioita. Iloinen voit olla hetken, voit tulla iloiseksi pienestä asiasta, iloisuus on nopeammin ohi menevää. Onnellisuus on vaikeampaa saavuttaa, se tunne on elämässä, jonkin aikaa, toivottavasti pitkään. onnellisuudesta unelmoidaan, sitä tavoitellaan ja saavutetaan, onnellisena ollessaan voi olla surullinen, haikea tai kiukkuinen. Iloisuutta ei tavoitella, unelmoida eikä iloisena ollessaan voi oikein olla surullinen, haikea eikä kiukkuinen.

Onnelliseksi tulee elämästä, ollessaan onnellinen on ihminen kaikkein onnellisimmillaan. Mistä tietää olevansa onnellinen, miltä onnellisuus tuntuu? Onnellisuuden tavoittaa työllä sen eteen. On ihanaa olla onnellinen. Hyvistä asioista on riippuvainen onnellisuus. Onnellisuus on sitä, kun on hyvä olla, vaikka asiat ei ole täydellisesti, on tyytyväinen elämään, onnellinen siinä hetkessä, hetki kerrallaan eläessä. Jaksaakseen, kokeakseen asioita, nauraakseen ja iloitakseen on tärkeää olla onnellinen. Onko vaikeaa olla onnellinen, voiko olla onnellinen väärin? Onnellisuuden menettäminen on mahdollista samalla tavalla, kuin minkä tahansa muun asian menettäminen. Mitä onnellisuuden eteen tehdä pitää? Onnellisuudella on monta tarkoitusta, mitä onnellisuus tarkoittaa. Onnellisuus hehkuu yli ihmisestä. Ilman halua olla onnellinen on kykemätön onnellisuuteen. Kuka voi olla onnellinen?

Kun on paha olla, elää pintaa ja huippua syvemmällä, tulee onellisia hetkiä, ei kuitenkaan ole onnellinen. Muistelee onnellisia hetkiä, aikoja, hymyilee haikeasti, tuntee tuskansa hetkellisesti erilaisena, oudolla tavalla voimakkaampana. Taistelemalla, tahtomalla, elämällä, purkamalla, konttaamalla, kävelemään oppimalla pääsee takaisin elämän onneen, upeuteen ja ainutlaatuisuuteen, kauneuteen ja vahvuuteen. Onnelllisuus on sanoinkuvaamattoman hienoa, elämä on mieletön kiitollisuuden aihe. On vielä elossa, on vielä elämässä.

IMG_4206

Kavereiltani kysyin kysymyksiä, he vastasivat niistä joihinkin. Kamuseni, on aika antaa äänenne kuulua!

”Mä en usko, että onnellisuus tukee vaan uskomalla ja hankkimalla. Tietty se auttaa, asenne auttaa aina. Onnelisuus riippuu tosi usein sun elämästä ja olosuhteista, on niitä aikoja kun vaikka kuinka yrittäisi, ei vaan pysty olemaan onnellinen. Uskon, että sitä onnetonta ihmistä ympäröivät voivat auttaa paremmin kun se onneton ihminen itse. Ainakin mulla, mun onnellisuus riippuu paljon siitä, että mitä ihmisiä mun ympärillä on ja miten ne kohtelee mua. Jos ne ihmiset mun ympärillä ei hyväksy mua, kohtelee mua huonosti, eikä kunnioita mua niinkuin ihmistä, mulla on huono fiilis. Oon väsynyt, oon surullinen, oon toivoton ja vielä enemmän väsynyt. Jos mun ympärillä on ihmisiä jotka hyväksyy mut ja tukee mua, mulla on hyvä fiilis, on kevyt tunne, iloinen ja sydän pakahtuu onnesta. Joistain näkee tosi helposti että ne on onnellisia, joistain ei nää mitään. Samoin se vaihtelee et miltä onnellisuus tuntuu ja se että mikä tekee onnelliseksi. Onnellisuus on mun mielestä niin persoonallinen asia. Mutta silti onnellisuus on mun mielestä sen verran tärkeä asia, että läheisten pitää yrittää puuttua asiaan jos sitä onnellisuutta ei oo. Onnellisuus on tärkeää, ja sanoisinpa että ilman sitä ei voi elää. Tiedän et monet oikeasti menettää henkiään onnettomuuden takia. Joten jos pystyy auttamaan, se kannattaa. Onnellisuus on myös aika tarttuvaa. Ainaki itte tunnen sen että kun joku josta mä välitän on onnellinen ni mäki olen. On kiva olla onnellinen. Siks mä yritän saada ihmisiä onnelisiksi. Sitten mäki voin olla.”

Lähes kaikki, ellei jopa kaikki olleet sitä mieltä, että onnellisuuteen kuuluu positiivinen ja hyvä ajatusmaailma, ilman niitä on hankala olla onnellinen.

”Onnellisuuteen auttaa myös ’kyl mä täst selviin’ asenne”

Ihminen tulee onnelliseksi kun, tekee töitä ja päätöksiä, ei ihminen tuu onnelliseksi jos vain odottaa sen tapahtuvan. Kun ei odota mitään, voi yllättyä siitä, kuinka monet ja erilaiset asiat voivatkaan aiheuttaa onnellisuutta. Jokaiselle onnellisuuden aiheuttaa myös eri asiat. Monet asiat voivat tehdä ihmisen onnelliseksi, perhe, lemmikki, kaverit, ystävät, pingviinit, harrastus, elämänkumppani, tunne, yleensä se on jotain, mitä ihminen rakastaa mikä tekee sen onnelliseksi. Ihmiset myös purkaa onnellisuuttaan eri tavoin, yksi kavereista vastasi näin: ”Ite oon onnellisin kun tanssin ja oon inspiroitunut ja pääsen purkamaan sitä omaan tanssimiseen”. Onnelliseksi voi tulla isoista tai pienistä asioista. Tuntemattoman hymystä, kohteliaisuudesta, onnistumisista, unelmista, välittämisestä, rakastettuna olemisesta, lahjan saamisesta, haleista, auttamisesta, (poikaystävän) sanoista, mieluisasta tekemisestä.

”Mua vaan alko naurattaa se niin paljon ja oon ollu siitä lähtien tosi iloinen. Elämä on vaan yhtä iloa ja kaikest saa onnellisuutta jos ajattelee sitä. Ostin tänää kaks palapeliä koska oon tosi pitkään halunnu palapelejä, mut en oo ikinä ostanut. Oon niinku tosi onnellinen! Ja sit ostin myös pitkiä sukkia, ja täs on tää sama niinku en oo vaan ehtiny/jaksanu mut sain ostettua nyt! And life is just amazing! Onnellisuuden saa iha mist vaa, se voi olla iso tai pieni juttu, mulle se on tällä hetkellä pienet jutut ja ostin äske pizzaa ja nuudeleita. Mun vanhemmat saa mut tosi onnelliseks, ja oikeesti suoraan sanoen kaikki saa mut onnelliseks!”

Onnellinen on, kun hyväksyy. On sujut sen kanssa, mitä on. Hyvä itsetunto, kavereita, omakotitalo ja auto, voivat tehdä onnelliseksi. Onnellinen on kun hyväksyy itsensä ja ympäristönsä. Kun tajuaa kuinka hyvin asiat ovat, onnistuu jossain tai kun onnellisuus tarttuu, liitää ihmisestä ihmiseen kuin ilmapallo taivaalla pilveltä pilvelle.

Kun tekee jotain hyvältä tuntuvaa, elää elämäänsä täysillä ja iroittelee kunnolla, elää hetkessä. Silloin on ihminen onnellinen. Siitä tietää että on onnellinen, kun ajattelee jotain eikä edes huomaa itse hymyilevänsä kuin hullu.

Se on tajunnan räjäyttävää, tekee mieli tehdä jotain hullua, elämä on kuin elokuvaa. Silloin tajuaa kuinka ihanaa on elää, nauttii joka hetkestä täysillä, elää hetkessä. Onnellisuus antaa elämälle merkityksen, sen tavoitteleminen on vaivan arvoista. Kihelmöivä tunne kehossa olleessaan onnellinen toivoo, sen kestävän ikuisuuden. Tuntuu, että kaikki mitä tarvitset on just tässä ja nyt. Onni voi olla uuden ja muutoksen yhteissumma. Positiivinen tunne, on hyvä olla ja elää. Silloin on kiitollinen pikkuasioista ja jutuista, joita muuten voisi pitää itsestään selvyyksinä. Opi arvostamaan onnellisuuden tunnetta, silloin arvostaa ja rakastaa maailmaa ja ihmisiä ihan eri tavalla ja eri näkökulmasta kuin onnettomana.

Huomaamalla nykyhetkestä hyvät puolet, turha miettiä kuinka voisi olla parempi, tyhmää olla kateellinen. Kuitenkin on joku jollaon asiat paremmin, kuitenkin on joku jolla on elämässä asiat huonommin.  Seuraa unelmia, tee kivoja juttuja kivojen ihmisten kanssa, koe paljon, näe paljon.

Rakkaista ihmisistä lähelläsi, itsestäsi, hyvistä hetkistä, sujuvasta elämästä, elämän perusasioista on riippuvainen onnellisuus.

Matkalla onnellisuuteen oppii asioita, kokee juttuja, elää ihmeellisiä hetkiä, oppii maailmasta. Ettei valuisi elämä hukkaan tai sairastuisi esim. masennukseen tärkeää olisi olla onnellinen, edes ihan vähäsen onnellinen.

IMG_1434

”Kaikki mitä tavoittelemme (unelmat) ja rakastamme, tekee meidät väistämättä onnelliseksi, ja ilman näitä asioita elämä olisi tyhjää ja harmaata. Moni ihminen sanoo että se mitä he elämässään tavoittelevat on onnellisuus, ja vaikea on uskoa, että joku tätä ei tavoittelisi.”

Onnellisena olemisen hankaluus riippuu itsestään, joskus helppoa, joskus vaikeaa tulla onnelliseksi ja olla sitä. Jos on ihmisiä, jotka rakastavat sinua, mutta sulla ei ole kaikki hyvin niin et sä silloin ole onnellinen, sun tarvitsee oivaltaa mikä sut tekee onnelliseks ja tehdä niitä asioita, lisäksi on oltava sujut itsensä kanssa. Jos tulee onnelliseksi toisen satuttamisesta, kivun luomisesta toiselle on ihminen onnellinen väärin, muuten ei sitä voi väärin olla.

Onnellisuuden eteen tarvitsee muistuttaa itseään asioista, joista voi olla onnellinen, löytää asioista/elämästä valoisat puolet ja iloita niistä. Pitää olla välittämättä siitä mitä muut ajattelevat susta tai sun ulkonäöstä, karsia elämästä ihmiset, jotka välittää negatiivista energiaa ja toisaalta hankkiutua semmosten ihmisen seuraan, jotka on ihania. Lisäksi vältä kateutta ja jossittelua, jos olisi niin olisi parmpi, jos olisi näin tämä ja tämä olisi toisin, jos tapshtuisi näin olisin onnellisempi…

Epäonnellisuuden ja surun voi peittää helpommin mutta onnellisuuta on vaikeampi peittää, sen yleensä huomaa ihmisestä heti. Mielestäni onnellisuuden näkee toisesta kaverista ihan saman tien, vaikka ystävä ei olisi tätä edes ehtinyt sanoa. Kirkkaat silmät, jotka loistaa ja jos hymy on leveimmillään nii siitä kyllä heti huomaa onnellisuuden.

Jos muistaa huomata onnen myös pienissä asioissa ei siihen paljoakaan tarvita. Se voi olla vaikka iltataivaan väri, mistä tulee super onnelliseksi.

Onnellinen voi olla kuka vaan, mutta se ei tarkoita että kaikki olisvat onnellisia. Onnellisuus pitkä matka, kuka vaan, joka haluaa olla onnellinen, voi pyrkiä onnellisuuteen. Usko onneeso, tee itsellesi onni, anna mennä, elä ja unelmoi, taistele ja toteuta.

Onnellisuus, onnellinen, olla onnellinen, onnellisesti, onnellisena, onnellisille, onnellisena


-Okuliina & 18 kaveria

 

 

 

Itsevarmat vaatteet

Olen kirjoittanut saman tapaisesta aiheesta aiemminkin, pyysin silloin kavereilta apua kirjoituksen toteutukseen. Tää on vähän niin kuin jatko-osa sille tekstille. Postauksen loppuun linkkaan edellisen postauksen ulkonäköpaineista.

Jokaisella meistä kuuluisi olla vaate/vaatteita, jossa/joissa kokee olevansa arvokas ja upea. Vaatteet, jotka kohottavat itsetuntoa. Onhan se nyt oikeesti ihan hanurista olla vaatteissa, joissa kokee olevansa ruma iso peruna.

Tähän postaukseen otin jälleen kaverit avuksi! Kysyin heiltä, millaisissa vaatteissa kokevat näyttävänsä hyvältä.

Itsevarmuus, josta oon aika paljon kirjoitellutkin on oikeasti mun mielestä tärkeä juttu. On tärkeää tuntea olonsa kauniiksi/komeaksi, arvokkaaksi ja tärkeäksi. Ulkonäöllä on väliä. Kun näet tuntemattoman, ennen kuin oot välttämättä sanaakaan sille sanonut, hän muodostaa susta mielipiteen ulkonäkösi kautta. On täysin fine, jos sulla on (vähän) huono itsetunto, mutta silti aina toisinaan sun pitäis tuntea olosi hienoksi ja kauniiksi, itsevarmaksi ihmiseksi.

IMG_9107
Olen värjännyt hiukseni näyttääkseni omasta mielestä paremmaltaja ollakseni tyyliini tyytyväisempi.

Miksi ihmisen pitäisi käyttää vaatteita, joissa ei tunne oloaan hyväksi? Meillä kaikilla on oma tyyli ja omat mieltymykset kauniista. Ulkonäköä tai asua ei saisi ikinä koskaan milloinkaan haukkua, koska sä saatat haukkua sen ihmisen lempivaatteet, ainoat vaatteet, joissa hän kokee näyttävänsä hyvältä. Jos sulla ei oikeasti ole mitään hyvää sanottavaa jonkun asusta tai ulkonäöstä, voit ystävällisesti pitää leipäläpesi ihan kiinni. Jos et koe oloasi hyväksi vaatteissasi, päivä tuntuu pitkältä, olo huonolta ja koko elämä vähän vastenmieliseltä.

Aina ei voi valita itse vaatteitaan, esim. jossain työpaikalla pitää olla tietyt vaatteet. Aina kun on mahdollista päättää mitä pukee, pue kivasti. Miksi pukea kuteet, jotka kiristtää ja puristaa tai tekee susta perunasäkin? Jos et omista yhtäkään vaatetta, jossa pidät olostasi ja ulkonäöstäsi tee asialle jotain heti tämän artikkelin luettuasi!

Tajusin tänään, että mulla on aika hyvin vaatteita, joissa koen näyttäväni hyvältä. Mulla on kesämekko, toppi, housut, mekko, nahkatakit ja pitkähihainen paita. Lisäksi mulla on alusvaatteita, joissa koen oloni itsevamaksi.

Se on ihan mielettömän hyvä fiilis kun susta tuntuu hyvältä. Silloin jaksat paremmin ja jengi oikeesti huomaa sun olosi, saat kehujakin paljon enempi! Elämässä jaksaa paremmin, jos peiliin tai etukameraan kattoessa tulee fiilis, että wow, olenpa upea. Siinä ei edes kuuluisi olla mitään häpeällistä myöntää olevansa hyvännäköinen.

Koska meillä on vapaus valita, mitä pukea ja miltä näyttää sun ei kuuluisi tuhlata arvokasta aikaa upeasta elämästäsi siihen, että käytät rumia ja epämukavia vaatteita ja tunnet olosi hirviöksi tai turvonneeksi tomaatiksi. Hyvän vaatekaapin kuuluisi sisältää ainakin 95% vaatteita, joissa rakastat omaa ulkonäköäsi. Oon itse siihen pyrkinyt ja tällä hetkellä mulla on aika tosi hyvin vaatteita, joissa tykkään olla. Mulla on vaatteita eri tilanteissin ja eri tyylisiä joissa eri fiiliksen mukaan koen olevani hyvännäköinen. En kauheesti yleensä tykkää jos joku ostaa mulle vaatteet, koska tahdon itse löytää kivat vaatteet ja tyyliini sopivat jutut. On ihan ok, jos joku ostaa mulle sukat, sukkahousut tai ihan täysin tavallisen valkoisen tai mustan topin, mutta muuten haluan itse valita vaatteeni, jotka vaatekaappiini tulevat.

IMG_2350

Kun sain kamuiltani vastauksia siihen, millaisissa vaatteissa he tuntevat olonsa hyvännäköisiksi, sain paljon erilaisia vastauksia. Sain ihanasti myös perusteluja ja eri pituisia vastauksia. Voi teitä, keille vastaaminen oli hankalaa. Ootte kauniita tytöt! Eli osa vastasi helposti ja heti, missä tuntee olonsa hyväksi, osa joutui hetken pohtimaan. Kysyin niin pojilta kuin tytöiltäkin, sekä yhdeltä trans-sukupuoliselta ystävältäni.

Osa menee mukavuus edellä, osa mielen mukaan ja osa oman tyylin mukaan. Toiset panostaa ulkonäköönsä paljon ja toiset enempi mukavuuteen.

Itse olen kaiken suhteen tosi ääripää ja vaihtelva tyyppi, tunteet, tyyli, mielipiteet. Kaikessa oon jommassakummassa ääripäässä. Tyylissä ja vaatteissa myös. Ekana haluan tuoda esille kaikki kurvini ja muotoni ja pukeutua naisellisesti, toisena päivänä haluan olla sporttinen, rento, rock, massa tai jotain muuta. Joskus haluan pukeutua niin löysiin vaatteisiin kuin mahdollista, toisena taas mahdollisimman ihonmyötäisesti. Joskus tahdon olla hyvin naisellinen, toisinaan jotain muuta. On täysin fine olla niin kuin minä, eli mitä milloinkin, kunhan olosi on hyvä.

On tietenkin jokaisella myös sellaisia päiviä, kun mikään ei miellytä ja näyttää omasta mielestään kamalalta miten vain. Niitä päiviä, kun haluis vain kääriytyä untuvapeittoon ja röhnöttää sängyssä koko päivä. Niinä päivinä, tee mitä lystää, tee jotain mikä piristää sua. Ja hei, silläkin on muuten todella väliä, että millaiset sun alusvaatteet on. Jos alusvaatteesi on epämukavat ja/tai rumat tai muuten huonot, ne vaikuttaa sun fiilikseen ihan sairaasti.

Mä itse koen oloni itsevarmaksi ihonmyötäsissä mekoissa, tiukassa topissa ja löysissä housuissa, nahkatakissa, isossa villappaidassa tms ja korkkareissa. Mä tykkään eniten pitää asua, jossa yläosa on kireä ja alaosa löysä, no moekot on sit tietty toinen juttu. Mun tyylin tukipilareita on musta toppi ja nahkatakki. Jos olen tyytyväinen meikkiini ja asuuni, päivästä tulee varmasti hyvä. Mun tyyli on vähän rockahtava, melko musta, välillä aika vaihteleva ja loppujen lopuksi ihan minä. Vihaan sukkia, tuulitakkeja ja hanskoja siispä välttelen niitä viimeiseen asti. Rakastan villasukkia, nahkatakkeja, korkkareita ja mekkoja, niitä pyrin käyttämään siis mahdollisimman paljon. Mulla on alusvaatteita ja yöpukuja joissa on hyvä olla. Tällä hetkellä käytän yhä vähemmän ja vähemmän farkkuja, ehkä talvella saapikkaiden kanssa sitten taas enemmän. Mulle itselleni oma tyyli, sen löytäminen ja esille tuominen on tärkeitä asioita, koska omalla tyylillä ilmaisen itseäni ja sitä mitä olen. On ihanaa tuntea olevansa oma itsensä.

Vaatteilla voit saada paljon itsevarmuutta, koska vaatteilla saa hyvin valehdeltua.  Saat peitettyä epävarmoja kohtia ja paljastettua kivat kohdat. Eri kuosit ja mallit saavat kehon näyttämään eri malliselta.

”En pukeudu toisten takii, vaan itteni. Haluun laittaa farkut ja haluun meikata ja suoristaa hiukseni ja kaikkee” Tää oli osa yhtä vastausta. Tää tyttö myös sanoi, että kuinka kouluun vois tulla vaan lökäreillä, koska ketään ei kiinnosta, miltä näyttää mutta itseään kiinnostaa. Tää ihanainen tykkää eniten olla siisteissä vaatteissa, jotka itselleen sopii. Itse komppaan tätä kaveria.

Toisilla ihmisillä on paras fiilis ilman vaatteita, toivottavasti ette kuitenkaan kotootanne sillä mahtavalla fiiliksellä ulos lähtis, joten itsevarmuutta kaivatessanne stay home.

Osa kertoi myös pitävänsä löysemmistä vaatteista, peittääkseen epävarmoja kohtia kehostaan. Myös minäkin teen tätä.

Pari kaveria vastasi tykkäävänsä rennoista ja mukavista vaatteista. ”Mulla menee mukavuus kyllä muodin edelle,” vastasi rakas ystäväni.

Yksi kertoi pitävänsä vaatteista, joita joku toinen on kehunut. Tähän varmaan moni samaistuu.

Muutamille itsevarmimmat vaatteet on ihonmyötäiset ja hyvin istuvat. ”Jämäkkä ja maskuliininen, mut näyttävä”. ”Tykkään mekoista, jotka tukee mun vartaloo ja mul on hyvä fiilis”.

Eka jätkä tykkää T-paita, lippis ja verskat tyylistä, toisella on hyvä fiilis puvussa ja kolmas tykkää maskuliinisesta ja jämäkästä. Miehiäkin on niin moneen.

Toisille tytöille mieluisin on naisellinen asu korkkareilla, hameilla ja kurveja myötäilevillä hennoilla vaatteilla, johon tykkää lisätä rock tyyliä. Osan lemppari on napapaidat ja toisella paras fiilis on hiphopisti.

”Sellaset, jotka omaan silmään heti kaupassa tai sinä päivänä kaapista ottaessa näyttää kivalta, eli värikkäät ja rennot, ei mitenkään fiinit vaatteet ja sellaset, ettei tarvitse pelätä likastumista. Itteensä ei pidä kattoa liian kriittisesti. Sellaset vaatteet, mitä ei oikeasti ole puoleen vuoteen käyttänyt voi antaa pois. Ostohetkellä miettii, onko tää tarpeellinen, tuottaako iloa, kestävä, miks se täytyy ostaa. Ostanko sen sitä varten, että muillai on tai että se on halpa. Eli sellaset vaatteet, joista ite tykkää. Ei muiden negatiivisil mielipiteil oo välii”.

”Alaosa farkkua, yläosassa hyvin istuva toppi tai T-paita ja läpsyt kenkinä”.

Vaatteet joihin uppoaa, saa jollekin hyvän fiiliksen mukavuuden vuoksi.

”Koen itteni hyvännäköseks silloin kun oon panostanut kunnolla koko asuun ja on jotkut vaatteet, joilla erottuu joukosta ja kerää vähän katseita. Elikkä tyylikäs meininki!”.

Oma tyyli on myös tosi monelle tärkeä. Niin kuuluukin, koska sillä pystyt tuomaan itteäs hyvin esille ja vaikuttamaan siihen, mitä muut susta ulkonäön perusteella ajattelee.

Yksi kamuistani vastasi ettei pidä leveistä lahkeista, tuntee olonsa hyväksi skinny jeanseissa. Itse joskus vannoin, etten tulisi omistamaan yksiäkään leveälahkeisia tai löysiä housuja. Nyt mun lemppareita on just löysät leveälahkeiset housut. No juu leveälahkeiset farkut eivät ole mun juttu, niistä en yhtään tykkää.

Sain myös yhden tosi pitkän viestin. Se ihminen vastasi, että ei pidä ihonmyötäisistä vaatteita tai paljastavista vaatteista. Ei pidä myöskään liian korkeista päänteistä. Suurimmaksi osaksi väreissä miellyttää neutraalit sävyt. Kivat vaatteet on omaa tyyliä ja Hän tahtoo pukeutua niin, että ihmiset näkee hänet ihmisenä, jota on helppo lähestyä ja siitä näkee, että erottuu jollain tavalla muista. Vaatteet kuvastaa usein fiilistä ja pukeutuu usein fiiliksen mukaan. ”Vaatteen pitäis työskennellä mun kanssa yhdessä, päihittämään ne asiat kehossani, mitä inhoan. Niiden pitäis kiljua mua tyylillään ja saada minut näyttämään hyvältä tyypiltä. Tärkeintä mulle on ehkä se, että erotun joukosta ja että vaate sopii fiilikseeni.”

Mä sain vastauksen neljältä jätkältä, viideltätoista tytöltä ja yhdeltä trans-sukupuoliselta. Kuten huomaatte jengillä on eri mieltymykset hyvästä ja kauniista. Kaikilla tulee itsevarma olo erilaisista asioista. Ikähaarukka kamuillani oli 13-17.

Jos sanot jollekin jotain muuta kuin kehuvaa ulkonäköön liittyen, mieti kahdesti ensin. Oikeasti. Tietääkö se toinen sitä, että saatat sanoa sen ”läpällä” tai vaikka tietäisikin sen olevan läppää se ei siltä aina tunnu. Mulle on useasti kolahtanut niin. Nauran siinä tilanteessa mukana, sisällä sattuu niin paljon. Mä en laita ripsiväriä tai muutakaan meikkiä yhtäkään muuta ihmsitä varten kuin mua. Mä puen just tasan tarkkaan ne vaatteet, jotka tahdon, ellet pidä ole hiljaa, ole ihan täysin hissukseen. Jos sua oksettaa mun ulkonäkö, mene pois, en pakota sua katsomaan mua. Jos sua ärsyttää mun sosiaalinen media, unfollaa. Elämästä kivampaa ja helppoa.

Kukaan ei halua kuulla toisilta ihmisiltä näitä ulkonäkööön liittyviä satuttavia asioita, mä oon nää kaikki ja paljon enemmänkin kuullut. ”Näytät ihan oudolta ilman ripsaria”. ”Oot tyhmän näköinen ilman meikkiä”. ”Oot sä kyl aika iso”. ”Ööö, yök! Miks sulla on noin paljon meikkiä?”. ”Hyi, mee kauemmas”. ”Lutka”. ”Mikä toi asu on?!”.  ”Miks sul on tollaset housut?”. ”Noi sun korvikset ei oo ees hienot”. ”Ooks ite tehny ton vaatteen, ku toi on vähä tollanen, no jaah”. ”Näytät niin tädiltä”. ”Miks oot valinnu tälläset rillit mis on pinkkii? Nää ois hienot ihan mustina”. ”Ooks vähän fossiilisoitunu ku sul on Fossilin lasit?” ”Chizus sä oot painava! Luulin et oot paljon kevyempi”. ”Mä luulin, et sul ois paljon hienommat bikinit”. ”Toi sun pukeutumistyyli on säälittävää”. ”Miks sä hymyilet noin paljon, hymyile vähemmän”.

Sanottaisko joskus jotain kivaa toisillemme, tässä maailmassa on huonoa itsetuntoa ja muuta pahaa jo ihan riittävästi ilman satuttavia ja pahoja sanoja. Sen sijaan et romutat jokun hyvää tai valmiiksi huonoa fiilistä haukkumalla ulkonäköä sano jotain hyvää, ole hiljaa ja hymyile tai yksinkertaisesti kävele pois. Jos sun mielestä joku näyttää oudolta ilman ripsiväriä, sun ei sitä tarvii kommentoida, tää tyyppi on tietoinen ulkonäöstään, sitä on saattanu pelottaa ihan sairaasti lähteä ulos ilman ripsiväriä. Mutta hei se on sen tehnyt!

Jokaisella on oma tyyli, omat jutut, omat mielipiteet niin kuuluukin.

Jokaisen tulisi omistaa vaatteet ja meikit ja asusteet, joilla saa olonsa upeaksi. Jokaisella kuuluisi olla vaatteita, joissa olo on mahtava. Murut, tehkää niin, hankkikaa kivat vaatteet, pukekaa kiva asu ja kertokaa itsellene kuinka upeita oikeasti olette.

Ja P.S. Kesäinen hyvä bikinikroppa sulla on heti ku laitat ne pirun uikkarit päälles ja nautit elämästäsi.

Tästä pääset lukemaan kirjoituksen ulkonäköpaineista ja itsetunnosta. 

Peace and Love! Olet upea!

-Okuliina

 

 

 

 

Isosiskona

Mä oikeasti tekisin mitä tahansa, että mun veljilläni ja siskolla ois hyvä olla. On kunniatehtävä olla isosisko. Mulla on 3-, 4-, 5- ja 12-vuotiaat pikkusisarukset, rakastan niitä ihan äärettömästi. Veljiä mulla on kolme, siskoja yksi. Minä suojelisin heitä kaikelta, mitä ikinä keksisivätkään pelätä.

Mulle he on aina mun rakkaat pienet vauvat, heille mulla on aina aikaa. Vihaan niitä joskus, mutta sen jälkeen rakastan niitä taas vielä enemmän. Ja hei sehän kuuluu sisarusrakkauteen, että välillä haukutaan ja riidellään ja kiljutaan, painitaan, nipistetään ja vihataan toisiaan. Isoimmat riidat meillä tulee toisten huoneissa hengailusta, ignooraamisesta, perus härnäämisestä ja tottelemattomuudesta sekä tavaroiden luvattomasta lainaamisesta ja siirtelystä.

Siskoni kanssa tehdään tyttöjen juttuja. Käydään jalkakylvyssä ja lakataan kynsiä, leivotaan ja nautitaan. Kun sain kuulla saavani siskon, se oli unelman täyttymys. Olin aina haaveillut pienestä siskosta, jonka kanssa leikkiä nukeilla, piirtää, lakata kynsiä ja tehdä kaikkea muuta mukavaa. Siskollani on maailman ihanimmat hattarahiukset, suloisimmat ruskeat nappisilmät, hellyyttävin luonne ja ihanimmat pikku varpaat. Hänen temperamenttinen luonne ja pieni koko tekee hänestä hänen.

IMG_2600

Vanhin veljistäni on mulle kaikkein läheisin, asummehan me saman katon alla, kuljen huoneeseeni hänen huoneensa läpi ja onhan meillä yhteistä elämää takana jo 12 vuotta. Hän on sisaruksistani ainoa, jolla on sama isä ja sama äiti. Meillä on mahtavat jutut, meillä on vahva side ja meillä on myös pahimmat kiukut. Meillä oli ihanat yhteiset pitkät leikit. Seikkailumme on mahtavia ja juttutuokiomme korvaamattomia.  Veljelläni on maailman suloisin hymy ja kilteimmät silmät, herskyvin nauru ja hulvattomimmat vitsit. Prhaimmat peilailut ja kovimmat röyhtäisyt.

Veljistäni keskimmäinen on pieni suuri aarteeni, kuten kaikki muutkin. Häntä katsoessani näen minut pienenä, tosin vain levottomampi. Hän on hulvaton energiapakkaus. Uskomattoman herkkä, kuten minäkin ja äärettömän avulias. Hän on aina seikkailemassa ja säätämässä, opettelemassa uutta. Mielettömän vahva pieni ihminen. Hänen energiansa saa mut aina onnelliseksi. Poika, jolla on kultaisimmat hiuskiehkurat, mielettömimmät paini energiat ja ihanimmat utelut elämää kohtaan. Mahtavimmat ideat ja reippaus. Villi lapsi, jolla on halutessaan ihan mieletön keskittymiskyky.

IMG_2211

Nuorin veljistäni, vauvani on ihana halipoika. Hän on suloinen, hento ja pieni ihmisen alku. Ei hän aina pysy isompien vauhdissa mukana, mutta mieletön tarmo pieneltä pojalta löytyy. Tää lapsi on niin suloinen! Sydämeni pakahtuu! Pienen pojan kädet on suloiset, hymyposket ruusuisen söötit ja tapittavat sinisilmät suloista tuijotettavaa. Hän on mahtavin nannasyöppö. Ihana haaveilija ja hulvaton nauraja.

Mun sisarukset on maailman parhain nelikko, koska he
-antaa mulle voimakoruja sydänsurujen keskellä
-lakkaa mun kynnet kun itse en jaksa
-piirtää mulle voimapiirroksia kouluvihkojen väliin, koska koulu on tylsää toisinaan ja     vie liikaa vomiani
-tarjoaa mulle omaa ruokaansa ja huolehtii, että mullakin on
-haluaa, että opetan heitä
-tykkää mun kamalasta lauluäänestä
-jakaa mulle fiiliksiään
-luottaa minuun
-arvostaa mua
-rakastaa minua
-piristävät päivääni
-opettavat mua
-saavat meidät rikkomaan omat rajamme
-halaavat mulle paremman mielen
-saavat elämästä mahtavan seikkailun
-jakavat kanssani elämän parhaimmat ja pahimmat hetket
-tottelevat siskoansa
-kertovat ja kehuvat saavutuksiaan ja ideoitaan
-naurattavat minua
-auttavat mua pulassa
-saa mut katsomaan maailmaa toisistakin näkökulmista

IMG_2907

Sisarusteni kanssa saan olla minä. On ihanaa olla isosisko ja sitä titteliä kannan ylpeämmin kuin mitään muuta. Sisarusrakkaus on parasta maailmassa, arvostakaa sitä. Sanokaa sisarukisllenne kuinka rakkaita (ja ärsyttäviä) he ovat.


-Okuliina

Konfirmoitu

Ote mun päiväkirjasta

2.7/3.7.2017 Konfirmaatiopäivän yö
Mun ympärilläni tässä elämässä on maailman ihanimmat ihmiset. Oon siitä oikeesti suunnattoman kiitollinen. Kello on 03.01 ja olen tunnin nyt liikutuksissani avannut paketteja ja kirjekuoria, lukenut heidän sanojaan. Tän vuorokauden aikana olen kuullut niin monta kaunista sanaa ja lukenut lukemattomia liikuttavia ajatuksia.
Luulin jo selvinneeni päivästä ilman itkemistäni. Turhaluulo. Itku tuli ihmisten sanoista kuitenkin. Kiitos siitä, että he uskovat mun unelmiin, toivovat minulle hyvää ja kohottavat itseluottamustani. Kuulin ihanan ja kauniin puheen naapuriltani, luin liikuttavan kirjeen fammulta, sain monen monta ihanaa korttia, kehua ja toivotusta, sain ihania viestejä ja voimistavia sanoja. Nykyään sanon kai liian harvoin rakastavani heitä kaikkia niin hirmuisesti. Nää ihanat ihmiset hukuttaa mut lankoihin ja onneen pian. Unelmiin ja itseeni uskominen tuntuu toisinaan niin helvetin mahdottomalta. Ihmiset tänään sai mut kuitenkin niin hyvälle tuulelle, että uskon itekin siihen et musta oikeesti vois olla mihin tahansa.
Ihmiset ympärilläni on kaikki niin upeita ja rakkaita, kauniita ja hienoja ihmisiä. En edes meinaa keksiä riittäviä sanoja kuvaamaan tätä kiitollisuutta ja onnea.
Pitkästä aikaa tunnen olevani oikeasti onnellinen, tämä tuntuu hyvältä.
Mun tekis mieli vielä kirjoittaa ikuisuus ja vuodattaa fiiliksiä paperille tälle mutta haluan nukkumaan (03.31)
Onneks mulla on ihmiset!

 

Kiitos kaikille rippijuhlaan osallistuneille, kiitos meidän rippikoulu jengille ja kiitos Marjolle mun mekosta, se sai hirmuisesti kehuja! Kiitos ikimuistoisesta konfirmaatiopäivästä ja rippikoulusta.Ja kiitos äiti mun kengistä, kiitos juhlaväki siitä, että hukutatte minut lankaan, kiitos haleista ja ilosta.
KIITOS!


-Okuliina

Blogikuvat

Tiedän, kuvani blogissa on otettu iPhonella, niitä ei ole muokattu kuvanmuokkausohjelmilla eikä niitä ole otettu huolellisesti asettelemalla, ajattelemalla ja valokuvaamalla. Mulla on syy tähän.

Blogini kuvat on otettu tilanteissa, arjessa, hetkessä, yöllä, kiireessä, elämän lailla. Koska elämä ei ole täydellisesti valotettuja poseerattuja kuvia, upeita tyylikkäitä smoothiebowleja, ruskettuneita ja hoikkia vahattuja sääriä eikä siistejä valkoisella taustalla olevia virheettömiä villasukkia tai upeita asetelmia langoista ei valokuvienkaan tarvitsisi olla sellaisia. Valokuva on muisto tai näyte hetkestä/tilanteesta/tapahtumasta/asiasta/ihmisestä. Jos tiedät yhdenkin täysin täydellisen asian tässä maailmassa, niin täydellisen ettei sitä enää mitenkään voisi parantaa, kerro se mulle kommenttiboksissa.

Some (eli sosiaalinen media) on osa elämää ja siellä jaetaan hetkiä, tapahtumia, kuvia, mietteitä ja elämää. En ymmärrä miksi somessa pitäisi feikata elämä täydelliseksi, miksi mun kuuluisi julkaista blogissani(kin) vain ”täydellisiä” kuvia.

Jos Okuliinacraftissa ois muokattuja, järjestelmäkameralla otettuja valokuvia yleisilme ois heti erilainen ja ammattimaisempi, ehkä myös panostetumpi jne. Mutta tahdon pitää blogin aitona ja mahdollisimman filtteröimättömänä ikkunana elämääni, käsitöihini ja ajatuksiini en ole iPhone kuvistani mihinkään vielä luopumassa! Mä haluan olla mä! En halua muokata elämästäni somea tai muka täydellistä. Tahdon olla minä just niinku oikeassa elämässä oon aitona minänä.

”No one’s life is as perfect as their instagram feed”

”Social media is training us to compare our lives, instead of appreciating everything we are. No wonder why everyone is always depressed”

 


-Okuliina

instagram julkaisun miete

Instagram julkaisuni 12. toukokuuta

IMG_1640

Kun otin tän kuvan viime lauantaina mul oli hyvä ja vahva olo. Koin olevani itsevarma, pidin ylpeänä päälläni tekemääni toppia. Tänään lainasin Ellan farkkuja ja suutuin. Minä ja Ella joista kumpikaan ei ole kokoa L käytämme jopa L kokoisia farkkuja ja sit valitellaan et teinitytöillä on ***** omatunto ja itseluottamus. Miksi vaateteollisuus on niin 💩?! S-M kokoiset käyttää L ja XS kokoiset M. Miksi?! Mulla nyt sattuu olemaan kohtalaisen ok itseluottamus mut chizus kraist oikeest mihin menee maailma ja vaateteollisuus sen mukana. Tyhmät koot ei oo ainoo ketjuvaatetuotannon paha puoli. Niit tehään meinaa sit myös laittomis tilois, laittomal työvoimal ja surkeella palkalla, niin että jopa työntekijän henki ja terveys on vaarassa. Tätä tekee esim. H&M. Mä haluan olla isona myös sen takia ompelija, että voisin parantaa edes yhden ihmisen verran maailmaa, luoda fiksuja käytännöllisiä, ympäristöystävällisiä ja ihmisystävällisiä vaatteita ihmisille jotka rakastaa muotia.

Kiitollisuudesta

Oon ollut nyt vähän yli viikon ihan ihmeellisissä ”elämä on kivaa” hypetyksissä. Tällä hetkellä olen erittäin kiitollinen, no oikeastaan kaikesta. Yks päivä hiffasin, kuinka ihania ystäviä mulla on, kaveritkin on mahtavia!

Ystävä ja kaveri ovat eri asioita. Kavereita on monia ja heidän kanssaan on kiva hengailla, en kuitenkaan avautuisi heille elämästäni kovinkaan paljoa. Ystävä on ihminen, johon luotan ja jonka kanssa on mahtavaa hengailla ja ihanaa höpötellä. Ystävälle saatan avautua elämäni lähes kaikista asioista ja he auttavat minut läpi vaikeidenkin aikojen. Ystäviä on huomattavasti vähemmän kuin kavereita.

Olen kiitollinen
-Kodista
-Vanhemmista & sisaruksistani
-Koulusta/Saan käydä ilmaiseksi koulua ja oppia ilman, että porukoilla tulee raha ongelmia minun tai sisarusteni kohdalla
-Isovanhemmista & muista sukulaisista
-Terveydenhuollosta/Pääsen sairaalaan milloin tahansa tarvittaessa ja minusta pidetään huoli, saan myös kaikkia ”ylimääräisiä” rokotteita kuten punkkirokotus tai entinen rokotushoitoni
-Vapaudesta/Saan oikeuksia valita omia asioita ja tehdä päätöksiä-Unelmistani/Mulla on oikeus unelmoida mistä tahansa
-Kokemuksista/Hyviä kokemuksia voin muistella hyvin mielin ja huonoista olen aina jotain oppinut. Kamalat kokemukset ovat vahvistaneet minua.
-Ystävistä

Nyt tahdon syventyä kiitollisuuteen ystäviä kohtaan. Ystäväni, tämä on omistettu teille, rakastan teitä.

Olen kiitollinen kaikista noin viidestä ystävästäni, kolme tyttöä, kaksi poikaa ja muutamia melkein ystäviä.

Ystävyys ei katso ikää eikä sukupuolta. Oikea ystävä hyväksyy ja rakastaa sinua sinuna, hän ei pyri muuntamaan sinua ja hänen seurassaan saat olla oma itsesi, ystävä ei myöskään tuomitse sinua. En muista että yksikään ystäväni olisi minua ikinä tuominnut, edes ”läpällä”. Monet kaverit on tuominneet, myös ”läpällä”. Ystävyys kestää ja on vakaa tietynlainen suhde, tästä suhteesta teihin olen mielettömän kiitollinen, silti mustasukkaisena ihmisenä toisinaan pelkään teidän menettämistä.Eri ystävien kanssa on eri jutut ja inside-läpät, se tekee ystävyydestä monipuolisempaa.

Mun jokainen ystävä on
-luotettava
-rehellinen
-reilu, kiltti, ystävällinen
-tsempaava
-hauska
-empaattinen
-mukava
-kuuntelija
-auttaja/avulias
-ihana
-kehuva
-piristävä
-rohkea
-hyvännäköinen
-vahva

-hieno

Ystävieni iät ovat 13, 16, 17 ja 15. Heihin olen tutustunut koulun kautta tai kavereiden kautta. Ystäviäkin on eri ”tasoisia” osan kanssa jaan enemmän, osan kanssa vähemmän.

Olen onnekas, kun ympärilläni on suuri tukiverkosto perheestä, suvusta ja erityisesti ystävistä.

Mulle oman tyylin löytäminen ja esille tuominen on tärkeä juttu, mm. siksi koska onhan tämä maailma ihan sairaan ulkonäkökeskeinen kuitenkin. Kiitos ystäväni siitä, että saan olla juuri teidän kanssanne oma itseni, hullu ja levoton minä, joka toisinaan on erittäin mietteliäs, synkkä ja filosofinen ihminen. En pelkää olla minä seurassasi tai tuoda mielipiteitäni suoraan esille. Musta on kasvanut ihminen, joka ei pidä mielistelystä ja sanoo asiat suoraan, muodostaa vahvoja mielipiteitä ja purkaa ne aina sisältään jollain tavalla.

Kiitos ystäväni, siitä että saan apua milloin vain, mihin tahansa. Ihan sama onko kyseessä matikan rasittava lasku tai elämän ongelma, ystäväni auttaa ja kuuntelee. Kiitos kun saan sinulle purkautua ja kiitos kun kuuntelet mua, sinulle voin itkeä ja nauraa, jakaa elämäni, eli olen kiitollinen avustasi, tuestasi ja neuvostasi. Thanks for being always there for me. Kuuntelet ja autat minua ja juttelet kanssani myös jopa keskellä yötä tai aamuyöllä 3.25

Kiitos ystäväni kun piristätte päivääni, yllätätte minut tavalla tai toisella ja höpöttelette kanssani milloin tahansa, ihan sama mitä kello on.

Haen inspiraatiota netistä, valokuvista, luonnosta, tarinoista, leffoista, videoista ja erittäin paljon myös ystäviltäni, olette suuri inspiraation lähde, olen kiitollinen inspiraatiosta, jota teiltä saan. Opetatte minulle paljon, huomaamattannekin.

Viime tiistaina, heräsin aamulla ja aamiaisen jälkeen kun katsoin yön aikana saamani snapit, liikutuin istuessani vessanpöntön kannella ja hampaita pesiessäni. Yksi ystäväni oli laittanut minulle ihanan videon, se piristi päivääni ja teki päivästäni paljon paremman.

Usein kun oon ollut allapäin ystäväni kehuu minua ja kertoo kuinka upea olen, itsevarmuuteni kohoaa heti.

Ystäväni oli matkalla, kehui snapissa ostamaansa ripsiväriä, pyysin häntä tuomaan minulle samnlaisen tuliaisena. Hän vastasi ettei voisi, sillä se maksaa niin paljon, kuitenkin silloin hän oli jo ostanut sellaisen minulle. Yllätys oli mahtava!

Ystäväni tässä alla kuvissa ↓ tää postaus on omistettu erityisesti teille!

 

(Ja koska blogini käsittelee myös käsitöitä, muutama kuva liittyen ystäviin ja käsitöihin)

Toivon, että voisin olla sulle edes lähes yhtä tärkeä, kuin sä minulle. Olet suurin idolini! Rakastan sinua. Kiitos ♥♥♥♥


-Okuliina