Torstai 29. maaliskuuta

Koulussa meinasin suuttua muutamalle opettajalle ja useammalle kaverille. Matikan tunnilla opettelin kirjoittamaan vasemmalla kädellä, kun en jaksanut nostaa päätä pulpetista ja pääni lojui oikean käteni päällä. Meinasin nukahtaakin tunnille. Sit näin ystävääni ja kahviteltiin kahvilassa muutama tunti höpisten kuulumisia ja miettien elämää ja muutoksia. Puhuttiin perheestä, ystävistä, koulusta, terveydestä, unelmista ja hyvinvoinnista. Kahvilta menin kaupan kautta lastenvahdiksi ja me pidettiin pääsiäisen kunniaksi egghunt. Oli sairaan kivaa! Yks parhaista fiiliksistä on se, kun lasten seurassa omakin sisäinen lapsi pääsee täysin valloilleen. Illalla tulin kotiin, katsoin Netflixiä ja suunnittelin tekstejä. Torstainakin hymyilin tosi paljon.

Mainokset

Keskiviikko 28. maaliskuuta

Hymyilin tosi paljon, nauroin tosi paljon ja join valtavasti kahvia. Olin innoissani auringosta. Suunniteltiin viikonloppua. Juteltiin ihmissuhteista ystävien kanssa. Kirosin opettajan arviointi systeemiä koenumeroiden ilmestyttyä Wilmaan. Mun ääni meinas lähteä, kun viikonloppuna taisin vilustua. Sain uuden hammasharjan Matildalta. Olo oli vahva, vapaa, onnellinen ja huoleton

Tiistai 27. maaliskuuta

Tiistain blogipäiväkirjana toimii tiistaina instaan kirjoittamani kuvateksti

On tapana pitää koulun jälkeen maanantaisin palaveri tuokio mun ja mun kalenterin kanssa, suunnitella viikon koulujutut, muut tehtävät, aikataulut ja rahanmeno. Rakastin sitä hetkeä, en enää rakasta. Ennen stressaannuin, jos mulla ei ollu suunnitelmaa ja nykyään stressaannun jos mulla on tarkka aikataulu ja suunnitelma. Mä oon oppinu elämään hetkessä ja vetkuttelen nykyään ihan liikaa, pohdin toisinaan milloin opin tekemään asiat ajoissa enkä viime tingassa. Mut aina mä selviin. Ysi on kohta lopuillaan ja mua kutsuu amis. En todellakaan tiedä, mitä se tuo tullessaan tai et käynkö ees sitä loppuun saakka, mut deep down there must tuntuu et tää valinta on täysin oikea. Mä oon muutamii päivii miettiny yhtä isoa blogitekstiä, kirjottaisinko vai en… Lähipäivinä on tapahtunu toisaalta sairaasti, toisaalta ei oikeest yhtään mitään. Ja oikeesti, oon tullu siihen lopputulokseen, et onneks teiniys on vaan kerran elämässä! Onhan tää mahtavaa ja coolii ja ainutlaatusta ja ihanaa mut toisaalt kuka hitto keksi tehdä teini-iän tän kaiken keskelle. Mut asia itsessäni, josta oon ylpeä on se et nykyään osaan rakastaa itteäni, osaan nähdä naamani nättinä ja kehoni kauniina, osaan arvostaa omia tekoja ja olla tyytyväinen omiin suorituksiin.
Kaiken tän kaaoksen keskellä toivon ylitsepääsemättömästi, et olis jo kesä!

Maanantai 26. maaliskuuta

Aurinko paistoi ja lämmitti! Hankin uuden buusikortin entisen kadotettuani suunnilleen viikko sitten. Tein kaikki läksyt, pyykkäsin. Puhuin ihmisille asioista suoraan, sain ekaa kertaa ikinä kuulla toisen suusta olevani enemmän henkisesti vahva kuin herkkä ihminen. Pidin pitkästä aikaa housuja, en farkkuja, en verskoja enkä sukkiksia vaan löysälahkeisia housuja. Tein tälle viikolle evääksi tuorepuuroa. Maanantai oli yllättävän hyvä, hyvän, iloisen ja onnellisen viikonlopun jälkeen oli hyvä aloittaa uusi viikko, vaikka aamulla oisin voinut jäädä peiton alle nukkumaan.

Päivän albumi: Vesta- Lohtulauseita
Päivän unelma: Elää elämäni paras kesä!
Päivän plan: Korkkarikausi korkataan ihan just!
Päivän saavutus: saada asioita paljon aikaseksi ja suunniteltua
Päivän paniikki: Mikä tuska huhtikuu tuleekaan kokeiden suhteen olemaan!

 

Perjantai-sunnuntai 23.-25. maaliskuuta

Naurua, hymyä, onnellisuutta, hepulointia, saunomista, opiskelua, kokkausta, ruokaa, lepoa, musiikkia, särkylääkettä, kevät kelejä, ihmettelyä, ystäviä, jossittelua, syvällisiä keskusteluja. Niistä mun viikonloppuni koostui.

Torstai 22. maaliskuuta

Oli raskas päivä, pitkä, hektinen, stressinen, meluisa. Odotin jo viikonloppua ja olin tosi väsynyt, päätäkin särki. Oli kuitenkin ihan hyvä torstai ja oli mukava käyttää pitkästä aikaa mustaa lemppari villapaitaa, jonka selkä on avoin.

Keskiviikko 21. maaliskuuta

Iltapäivällä kävin kotona vaihtamassa vaatteet rennompiin, ihan kamaliin. Puin ylleni over sized -hupparin ja verskat. Asu oli ihan kamala ja näytin jälleen aivan rotalta, mutta siitä huolimatta olin itsevarma ja koin olevani kaunis. Onneks mulla on ympärilläni ihmisiä, jotka kehuu ja kannustaa mua. Illalla liikutuin ystävän sanoihin