Some muuttaa meitä (?)

Heips!
En ole pitkään aikaan kirjoitellut, postauksia on tullut muutama, mutta nekin ovat olleet jo ajastettuja valmiiksi. Oon ihminen, joka miettii ja ajattelee tosi paljon.  Varsmasti moni muukin on samanlainen ajattelija ja miettijä kuin minä. Tykkään toisinaan myös kertoa mielipiteeni ja ajatukseni joistain asioista. Sekin toisaalta liittyy vähän tähän lifestyle-teemaan, mutta ainakin tän päivän aihe liittyy hyvin tähän blogi teemaan, koska itse ainakin lasken bloginkin someksi. Eli siis nyt tulee itsekästä tekstiä ja mun mielipiteitä aiheesta sosiaalinen media. En tiedä alkaisinko toisinaan myös kirjoittelemaan tämän tapaisia mielipide- ja ajatuspostauksia, mutta sen me näemme ajalla.


SoMe
Mulla on facebook, snapchat, pinterest, instagram ja tämä blogi. Kinka moni muu muuten ajattelee blogit somena? Itse käytän sosiaalista mediaa aktiivisesti. Aamulla kun herään, katson snapit ja sitten instan, bussissa tai koululla katson facen ja pitkin päivää kattelen melko tiuhaan tahtiin näitä someja. Pinterest on ainoa some, jossa en käy välttämättä päivittäin. Taas bussissa matkalla kotiin katson instan ja snapin, illalla viimeisenä katson instagramin tai snapchatin. Itse koen kuitenkin olevani aika tarkka yksityisyydestäni. Varsinkin blogissa mietin usein tarkkaan ennen kuin julkaisen varsinkin, jos kysessä on muu kuin kässä postaus, usein myös käytän vain esim. kaverini, tätini, siskoni, serkkuni, hän tms., enkä kyseisen henkilön nimeä. Teen niin suojellakseni omaa ja etenkin toisen henkilön yksityisyyttä. Tuntemattomat blogin lukijat, eivät välttämättä yhtä äkkiä löydä kyseisen henkilön someja tms. kuin lukija, kenet tunnen. Saatan tehdä myös näin, koska en jaksa pyytää lupia jokakerta tms. Vaikka tiedän, että facebookissakin julkaisemani jutut jää ikuisesti nettiin ja muistaakseni myös facen omaisuudeksi(?) sinne saatan silti kirjoittaa joskus henkilökohtaisempiakin asioita, koska tiedän lähes tarkalleen ketkä niitä lukee ja keitä he ovat. Instagramissa mun omalla henkilökohtaisella tililläni mua saa seurata vain kaverit, kavereiden kaverit, tutut tms. henkilöt, jotka tiedän. Okuliinacraft käyttäjää saa seurata kaikki, koska se on julkinen. Niin paljon kuin somestakin tykkään, silti siihen toisinaan menetän hermoni ja välillä kaipaisin jopa somelomaa. Itse käytän somea ideoiden, tiedon ja motivaation hakuun, mutta myös ehkä jopa pääosin ihan vaan huvikseni. Blogi on kuitenkin taas asia erikseen. Ehkä tässä on riittävästi mun sometuksesta.

Tähän postaukseen mulla tuli lopullinen idea tänään iltapäivällä koulussa. Kuinka sosiaalinen media muuttaa meitä? Mitä ja miksi me julkaisemme? Kenelle tarkoitamme julkaisumme? Millainen kuva minusta tulee ihmisenä pelkän somen kautta? Kysymyksiä liittyen sosiaalisen median maailmaan. Idea tähän tuli viimeisellä tunnilla, emmekä edes keskustelleet somesta vaan ihan jostain muusta.
Kukaan meistä ei ole täydellinen, eihän. Ja me kaikki sen tiedämme varsin hyvin ainakin toivottavasti. Miksi kuitenkin somessa pyöriessämme alamme ihailemaan lihaksikkaita ja hyväkuntoisia kroppia, kauniita ja vaikeita meikkejä, hienoja asuyhdistelmiä, upeita ruokia ja kalliita luxus tuotteita, vaikka jos pysähdymme kuvan kohdalle miettimään meidän tulisi varsin hyvin tietää se, että mitä luultavimmin kuvan ottoon on panostettu ja ruoka on aseteltu vain ja ainoastaan hienosti sitä varten, että siitä tulee hieno instagram kuva. Miten some muuttaa mielikuvaamme ”normaalista”? Miksi someen tuodaan aina vain ne parhaimmat ja onnistuneimmat otokset? Miksi somessa iloitaan ihanista asioista, mutta isot ja pahat asiat piilotetaan? Jos valitetaan, valitetaan vain pienistä jutuista, esimerkiksi siitä, kuinka menee hermo, kun bussi oli taas kaksi minuuttia etuajassa. Ei kuitenkaan yleensä tuoda somessa esille esimerkiksi omia harmeja, ongelmia tai huonoja oloja tai varsinkaan niiden syitä. Ihan kiva juu, että some pysyy positiivisena paikkana. Vai pysyykö sittenkään, koska somessa on helppo kommentoida mitä vaan ja jopa kiusata. Ymmärrän. Harvat nuoret julkaisee somessa meikittömiä, kotilökäri kuvia, hiukset räjähtäneinä ja huone sotkuisena. Ymmärrän, kyllä minäkin julkaisen paljon mielummin kuvan, jossa olen laittautuneena. Somessa toisinaan tahdomme varmaan esittää vähän fiksumpaa ja kauniimpaa/komeampaa tai muulla tavalla erilaista kuin oikeasti on. Myös meidän kaikkien ajatukset muuttuvat, kun menemme sosiaalisen median maailmoihin. Tahdomme näyttää vähän lihaksikkaammalta ja laihemmalta kuin oikeasti ehkä olemme, en tarkoita että olisit lihava, jos teet näin. Toisaalta myös tahdomme sopeutua massaan ja joskus jotkut jopa pelkäävät laittaessaan massasta suuresti erottuvan kuvan.
Sitten on kuvatekstit. Ne on vaikeita. Huh. Toiset kirjoittavat kuvatekstejä, jotka liittyy kuvaan, toiset kirjoittavat mietelauseita tai laulujen lyriikoita. Jotkut tarkoittavat kuvatekstillä jotain ja toiset vain kirjoittavat enempiä miettimättä. Mulla itselläni se riippuu. Jotkut myös muokkaa kuvia paljonkin, toiset julkaisevat lähes kokonaan käsittelemättöminä. Meitä on monia somessa. Muistetaanhan se. Käytämme eritavalla somea ja julkaisemme eri kriteereillä. Some muuntaa aivan varmasti kaikkien ihmiskuvaa. Some ei kuitenkaan ole peili, peili on peili. Kuuluuko verrata omaa kehoaan mallin kehoon? Tai parisuhdettaan #couplegoals kuviin? Mitataanko ystävyyttä oikeasti tägäämällä frendi meemiin? Onko kaunis vain, jos käyttää meikkiä ison kasan? Olenko hyvöännäköinen, jos saan tietyn määrän tykkäyksiä ja/tai kommentteja? Ne on vaan kommentteja, ne on vaan tykkäyksiä. Millaisen kuvan lataan instaan? Miten tämän muokkaisin? Oho, oho hän tykkäsi kuvastani! Mitä nyt?! Äkkiä apua ja neuvoa kaverilta!
Ei! Ne on vaan kuvia! Ne on vaan parin rivin tekstejä, ja sen kyllä huomaa, jos teksti on lyriikka tai mietelause. Ne on vaan kommentteja, tykkäyksiä ja seuraajia! Ei ne oikeasti määritä sua kauniina, iloisena, suosittuna tms. Some on joskus jopa pelottava sen täydellisyydellään. Miksemme me muuten julkaise tavallisia arkisia kuvia, joissa ei näytä aina ihan prinsessalle/prinssille? Itse en kauheesti tiiä poikien some jutuista, mut tyttöjen kesken ainakin se menee niin, että jos vähänkin näkyy että on tissit, saa haukut niskaan, että heruttaa. Jos tissejä ei näy, kuvat on tylsiä. Jos kuvaa on muokattu on pelkuri ja jos kuva on muokkaamaton olet lihava ja ruma, kuva on epätarkka ja huono laatuinen. Miksi se menee niin? Ihmiset hei! Julkaiskaa sellasia kuvia ja tekstejä kuin haluatte, muistetaanhan, että some ei ole sama asia kuin tosimaailma. Muistattehan vaan sen, että älä luota tuntemattomiin ja yksityisyytesi on sun vastuulla. Mieti ennen kuin lataat sen kuvan sijainnilla, minihame pällä kaverin bileistä. Ja kaverit hei, kommentit somessakin sattuu ja sä saat erottua somessa musta joukosta. En sulje itseäni näiden asioiden ulkopuolelle, syyllistyn itsekin näihin. Seuraajat ei koskaan tiedä, mitä olet ajatellut julkaistessasi kuvan, vaikka hän stalkkaisikin sinua somessa ja tunitisi sinut, hän ei kuitenkaan ole ajatustenlukija. Nykyään on ihmisiä, joiden työ on some, hekin kuitenkin laittavat aikaa kuvan ottamiseen ja muokkaamiseen, niin minäkin, vaikka some ei työni ole. Eikä se haittaa, jos muokkaa vähän kuvia tai julkaisee vain otettuja kuvia, eikä ns. tilannekuvia. Ymmärrän, että kuvia muokataan ja että kuvia muokataan, jotta se nyttäisi paremmalle, mutta en ymmärrä sitä, että miksi piäisi kiistää kuvan muokkaaminen, selkeästi muokatusta kuvasta.
Mitä varten mä käytän mun someja? Snapchat eli snappi eli sc on kavereiden kanssa juttelua varten, mä en käytä snappia leikkiäkseni filttereillä. Päivitän mystorya usein. Instagram eli insta eli ig on tykkäämistä, jakamista, inspiroitumista, stalkkaamista ja hengailua varten. Julkaisen monesti viikossa instaan, mutten yleensä koskaan enempää kuin yhden kuvan päivässä. Välillä muokkaan kuvia installa enemmän kui  joskus. Olen semi tarkka feedistäni. Facebook eli face eli fb on scrollailua, uutisten lukua, päivittelyä, ilmoittamista ja stalkkaamista varten. Pinterest on ideoiden ja motivaation hekemista varten.
Some on kiva paikka, mut siel tulee todella helposti todella itsekriittiseksi.
Kuinka sosiaalinen media muttaa meitä?
-Meistä tulee itsekriittisempiä
-Rupeamme arvostelemaan muita ja itseämme paljon helpommin
-Me annamme muille ja me saamme tiettyjä ”leimoja”
-Alamme tavoittelemaan arjessakin täydellisyyttä helpommin
-Koukutumme
Mutta kuitenkin Some on ihana!


img_9651
Tämä on peruskuva oppitunnilta, ei, en ole hymyilevä ja ymmärtäväinen, istu selkäsuorana ja siisteissä vaatteissa, tavarat suorassa rivissä pulpetilla
img_8212
Syy miksen tätä kuvaa laittanut instaan on vain huono valaistus

 

Ja sit on nämä kuvat, joita en välttämättä someen laittaisi, mutta kavereille ne ihan ok laittaa snapissa

img_9664

img_9655
Tässä on mun insta feed tällä hetkellä. Viimeisimmät 12 kuvaa

 

img_9504
Granaattiomenankaan syöminen ei ole nopeaa ja siistiä puuhaa, someen lataisin siistin kuvan valkoisella taustalla granaattiomenasta
img_9580
Jos todella luulet, että syön asetellun aamiaisen jokapäivä tarjottimelta sängyssä, suosittelen vieroitusta somesta

 

img_9650
Eikä se ruokavaliokaan aina niin terveellinen ole, vaikka somessa sanois mitä

Noi on mun joitain instakuvia. Violetilla ympyröity teksti liittyy kuvaan puoliksi. Ensin siinä on ranskaksi mietelause; ikuisesti nuoria ja vapaita kuin linnut. Ranskan kielisen osuuden jälkeen kuvaan liittyvä teksti. Keltaisella ympyöity teksti on Plafacen lyyrikoita. Punaisella ympyröity teksti on kuvaan liittyvä ja ilmoittava. Vihreällä ympyröity teksti on vain kysymys, joka ei liity miteinkään kuvaan. Ja viimeiseksi ympytöimätön teksti on teksti joka jolla tapaa liittyy kuvaan.


Ihanaa viikonloppua kaikille!

-Okuliina
P.S. Muistahan että kaikki sanomani ovat vain minun näkemyksiäni, enkä sulje itseäni näihin syyllistymiseltä pois millään tavalla.

Mainokset

Diy Kasvonaamio

Heips!
Tehtiin tossa yks viikonloppu Ellan kanssa kasvonaamiot ja jalkakylpy. Tehtiin itse kasvonaamio, jonka ainekset haimme netistä. En enää muista mistä sivulta löysimme tän naamion, enkä jaksa alkaa kahlaamaan hakuhistoriaani läpi vain löytääkseni sen linkin teille. Joka tapauksessa, meillä ei ollut varsinaisesti tietoa siitä, mitä naamio tekee iholle. No se selvisi kokoeiltuamme. En muista milloin mulla ois viimeksi ollut niin pehmeä ja sileä iho kuin tämän naamion jälkeen, parasta oli, että se pehmeys ja sileys kesti muutamia päiviä! Meillä, ei myöskään ollut mitään tietoa siitä, missä määrin aineksia tulee naamioon laittaa. Meillä oli vain tiedossa se, että kasvonaamio soveltuu herkälle ja kuivallekin iholle ja ainekset. Meillä tuli naamiota tosi paljon, käytin sitä vielä seuraavana päivänä käydessäni illalla suihkussa. No mutta jaarittelut, selittelyt ja perustelut sikseen, tässä teille ohje käyttämäämme kasvonaamioon (puolet pienempänä määränä, kuin meillä oli. Meillä riittävyys oli 5 kasvoille ja silti jäi yli):

-1 Banaani
-1 Iso ruokalusikallinen hunajaa
-Pienhköinen loraus rypsiöljyä

Sekoita ainekset blenderissä tai sauvasekoittimella

Levitä kasvoille ja anna kuivua hieman, me laitettiin toinenkin kerros naamiota ensimmäisen kuivuttua. Lisänä laitettiin kasvoille kurkkusiivuja, kunnes menetimme niihin hermomme

Pese naamio vedellä pois

Ihanaa viikon alkua ja voimia viikkoosi!

-Okuliina

Polvivillasukat/Vilmasukat

Heips!
Tätini tilasi jo syksyllä polvivillasukat. Hävettävän kauan omasta mielestä villasukissa kesi, ennen kuin sain ne tehdyksi, no ei voi mitään. Nyt kuitenkin vihdoin sain sukat valmiiksi ja toimitettua.

Tiedot:
– Värit: Valkoinen, harmaa
-Lanka: Vilma/Nordic
-Koko: 37-39
-Silmukkamäärä: 52s varressa, 48s teräosassa
-Pesuohjeet/hoitoohjeet: Konepesu 40°c varovaisella ohjelmalla, silitys max. 110°c, valkaisu ja kuivausrumpu kielletty, kemiallinen pesu sallittu

Vaiheet/yksinkertaistettu ohje:
-Luo silmukat (52s)
-Neulo joustinneuletta varren alkuosaan 2n*, 2o**, 19krs
-Neulo sileääneuletta 60krs
-Kantalappu 22krs
-Kantapohja
-Terän kavennus
-Terä
-Sädekavennus
-Päättely
(-Höyrytys)

*=nurja silmukka
**=oikea silmukka

img_9540


-Okuliina

 

Reppu

Heips!
Tällä viikolla ei oo varsinaisesti ollu mitään ihmeellistä, mut silti jotenkin rankka viikko. Ihan loppu, onneksi on viikonloppu. Tällä viikolla kävin hammaslääkärissä ja juhlimme, siinä tän viikon ”erityisyydet”. Siskoni ja serkkuni täyttivät 3-vuotta. Tänään siis ohje serkun synttärilahja reppuun.

Kerrankin voin oikeasti kehua ja olla iloinen eurokankaassa käymisestä! Edelleen asiakaspalvelu oli hiukan surkea, mutta mahtavat tarjoukset. Vitosen viikot. Paljon kankaita tarjouksessa 5€/m ja sen lisäksi vitosen kassit, muovikassin sai täyttää itse tietyistä kankaista. Jos kankaat ois ollut perushintaisia ois kassi varmaan maksanut n.50€.


REPPU
Tarvikkeet: Kangasta (canvas), sakset, ompelukone, nuppineulat, vetoketju, vetoketjupaininjalka, ompelulanka
Vaikeustaso 1-5: 3
Aika (arvio): 1h
Tee näin:
(Valitettavasti mä en ottanut tarkkoja mittoja repun osista, joten mitat saa itse soveltaa 🙂 )
*Smv=saumanvara
1. Leikkaa kankaat, olkainten mitat: 39cm pituus(sis. smv), leveys ?+smv, reppu kankaan leveys 25cm+smv*, korkeus: n.37cm+smv
2. Huolittele reppu kangas siksakilla. (Olkaimia ei huolitella)
3. Ompele suorallaompeleella kankaan lyhyihin reunoihin taitteet, näistä tulee reun suuaukon taitteet
4. Ompele olkaimet: taita reunat keskelle→taita kahtia→ompele reunasta kiinni
5. Ompele repun sivusaumat, repusta tulee pussukka
6. Ompele kulmat/pohja
7. Vetoketjun toinen reuna
8. Ompele olkaimet kiinni
9. Ompele vetoketjun toinen reuna

img_9529
2
img_9531
3,5
img_9530
4

6↑

img_9570
8

Pus!
-Okuliina

Craftaajan taukojumppa

Heips!
En ala tänään kirjoittamaan pitkää paasausta hyvinvoinnista ja käsitöistä, vaan ihan vaan pari juttua ja pienen taukojumpan.

Käsitöitä teet usein istuen, etkö vain. Jännität helposti hartoita ja istut ”lysyssä” miten sattuu. Minä myös. Et vain jännitä hartioitasi, vaan myös työnnät niitä eteenpäin ja tämä kaikki tapahtuu helposti huomaamattasi. Lopetettuasi käsityön teon huomaat olevasi ihan jumissa, kun taivutat selkää taaksepäin se naksuu hullunlailla, samoin tekee niskat. Naksahtelu tuntuu ihanan vapauttavalta, ainakin mun mielestä. Sormet ja ranteetkin naksahtavat herkullisesti pitkän kässäilyn jälkeen. Ommeltaessa koneella paikat ei välttämättä jumiudu samalla tavalla yhtä pahasti erilaisen työskentely asennon vuoksi. Jännittyneet olkapäät jumittuu ja kipeytyy ja aiheuttaa päänsärkyä. Virkatessa ja neuloessa voi helposti liikkua samaan aikaan, välillä vähän jaloitella lankakerä kainalossa tms. Kuulostaako noi kuvaukset susta tutuilta? No ainakin mulle ne ovat tuttuja. Mä jännitän yleensä muutenkin jo valmiiksi vähän harteita, mut sit kun olisi aika tehdä käsitöitä jännitän harteitani vielä paljon enemmän.
Välillä ois hyvä nousta ylös ja pitää pikkutauko. Pikkutauolla voi vähän jumpata tai käydä vaikka vessassa tai juomassa tai napostelemassa tai viemässä roskat tai mitä vaan. Palattuasi asennon vaihtaminen on hyvä idea. Mä virkkaan tai neulon usein oman pöydän äärellä ja samalla katson netflixiä, istun paikoillani vaikka kuinka kauan samassa asennossa ja noustessa tuntuu ettei jalat enää kanna. Fiilaaks joku? Taukojumpan aika kenties!

Tässä taukojumpassa jumpattavana on sormet ja ranteet, selkä, hartiat ja rintakehä
-Laita kädet selän taakse suoriksi ja laita kädet ristiin, työnnä rintaa eteenpäin.
-Pyörittele hartioita vasta- ja myötäpäivään
-Nosta/jännitä ja laske/rentouta hartioitasi
-purista nyrkki kiinni ja avaa (n.10krt)
-Pyöritä käsivarsiasi ympäri myötä- ja vastapäivään
-Kumarru eteen/alas
-Taivuta ranteet; mene polvillesi istumaan ja laita kädet polvien eteen, sormet kohti polvia. Taivuta käsivarsia taaksepäin, pidä kämmenet kiinni lattiassa.
-Kyykkyjä

Estä jumiutuminen:
-Laita tyyny syliisi ja pidä kädet sitä käsinojana
-Työskentele mukavassa asennossa
-Vaihda asentoa
-Pidä taukoja
-Jumppaa ja venyttele

-Okuliina


…Nyt kolme päivää myöhemmin, julkaisen tän postauksen ilman kuvia koska en selvästikään saanut aikaiseksi ottaa niitä kolmeen päivään ja turha enää edes yrittää… Tässä tämä postaus siis ilman kuvia!

Toppi!

Heips!
Tuntuu etten oo pitkään aikaan mistään käsityö jutuista tänne kirjoitellut. Nyt kirjoitan! Ompelin jo välipäivinä tän topin. En vain ole saanut aikaiseksi kirjoittaa tästä enkä edes kuvata tätä. Idea tuli Zaran mustasta, vähän tämän tapaisesta topista, jota kerran sovitin muuta ei ollut sopivaa istuvaa kokoa. Lisäksi sellaisesta topista 19,95€ oli mun mielestäni aika kallis. Tottakai mulla oli kova polte välipäivinä pääsät ompelemaan uudella koneella joten ajattelin aloittaa tekemään tämän tyyppistä toppia.

Aloitin kaavan tekemisellä ja kunnon suunnittelulla. Lähdin katsomaan  mahdollisia kankaita topille, mutta tarkoitus ei ollut vielä ostaa mitään. Ostin kankaat toppiin kuitenkin.  4,10€. Puolet kankaista jäi vielä ylikin. Tulin kotiin ja aloin työstämään toppia. No tottakai kaavat sai jäädä lattialle lojumaan.  Materiaalit toppiin maksoi 5,10€, kangasta jäi. Eli oisko ollut järkevämpää ostaa Zarasta musta tämänkaltainen toppi, jonka yhdestä pitsikohdasta en kuitenkaan pitänyt vai ostaa kangasta ja nauhaa ja tehdä just sellanen toppi 30-45minuutissa kuin itse tahdon.

Aloitin siitä että mitoitin ja leikkasin kankaan. Seuraavaksi taitoin kankaan kaksinkertaiseksi ja huolittelin reunat siksakilla. Seuraavaksi ompelin taitteen. Huolittelun ja taitteen ompelun jälkeen ompelin kankaasta ”tuubin”, eli ompelin sen toisen sivun suoralla ompeleella, tästä tuli selkäsauma. Seuraavaksi ompelin kiinni nauhat olkaimiksi, ja se oli varmaan työn vaikein vaihe nauhan ohuuden vuoksi. Sitten vielä päätinkin tehdä työhön jotain ”spessua”, josta ei loppujen lopuksi edes tullut niin ”spessua”. Leikkasin u/v kaluksen eteen ja siihen ompelin muutamat nauhat vielä. Huomasin myös, että olkaimet oli vähän turhan löysät, joten en kuitenkaan lyhentänyt niitä vaan ompelin niiden ympärille ”lenksun” ylijääneestä nauhasta.

Lopputulos on omasta mielestäni kiva ja kehtaan käyttää toppia ihan julkisellakin paikalla. Tottakai topin ompeleet ois voinut tehdä esim. kaksoisneulalla tai piilottaa langat ja tehdä piiloaloitukset ja -lopetukset. Mutta ihan hyvä näinkin, vähän äkkisesti ommeltuna!

-Okuliina

Ompelukone!

Heips!

Joululahjaksi sain onneksi ykköstoiveeni eli ompelukoneen! Oon jo vähän ehtinyt ommella sillä. Uusi ompelukone on ihana! Se toimii, se on hiljainen ja monipuolinen. Ompelukone näyttää tosi yksipuoliselta ja yksinkertaiselta, mutta siinä on kuitenkin monia toimintoja. Ohjeet luettuani konetta oli/on myös helppo käyttää. Malli on Bernette Milan 5. Kone sisältää kaikki perus systeemit ja lisäksi joitain lisä systeemejä. Olen tosi tyytyväinen tähän koneeseen, vaikken ole vielä siihen kokonaan ehtinyt tutustumaan parin pienen ompelutyön aikana.

img_9026

Tänä vuonna ommellaan paljon!

P.S Kiitos hurjasti ”joulupukki”
-Okuliina